Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

sunnuntai 31. tammikuuta 2010

ニッコリ笑う犬 ~ the smiling dog.

Voi apua miten söpö hymyilevä koira esiteltiin TV-Asahin Nani Kore Chin Hyakkei -showssa.



Ei voi olla hymyilemättä kun tuo koira alkaa hymyileen! ;-D Se hymyilee siis aina kun omistaja tulee paikalle, mutta muiden rapsutukset sun muut ei innosta. Suloista!


Nani Kore Chin Hyakkei (ナニコレ珍百景) on siis show, missä esitellään aina mitä kummallisempia löytöjä Japaninmaalta. Ne voi olla melkein mitä tahansa! Joskus ne on hauskoja, joskus söpöjä ja joskus vaan outoja.

No, tässä vielä toinen Nanikore, kun kerta sarjasta alettiin puhumaan!



lauantai 30. tammikuuta 2010

ガイドさん達 ~ tour guides.

Ootteko seuranneet Nelosella viime maanantaina alkanutta Matkaoppaat-sarjaa? Hauskan hömppä sarja. Tuleekin viel kivasti neljä kertaa viikossa just semmoseen aikaan kun telkkaria haluukin tuijotella, niin just hyvä! ;-D Sarja saa mut kyllä välttämään etelän lomakohteisiin matkaoppaaksi lähtemistä loppuun saakka... ^^;



En kyl voi käsittää niitä motiiveita millä tonne etelään lähdetään lomalle. Kai se vaan on sit se lämpö mitä haetaan? Nuo kaikki hengailee aina tuolla suomalaisessa baarissa laulaen suomalaista karaokea ja juoden suomalaista bisseä. Eräs pariskuntakin oli ottanut omat eväät Suomesta matkaan (ruisleipää, juustoa, kahvia...) kun turkkilaiset sapuskat ei maistu. Ei pysty tajuun. ;-D

Jos joku on missannut sarjan tai ei omista telkkaria niin ei hätää, jaksot voi katsoa aina viikon ajan ensiesityksestä Nelosen netti-tv:n kautta.



Reissaamisen makuun kun tässä entryssä nyt päästiin, niin julkaisempa joitakin vielä julkaisemattomia USA:n reissun kuvia tähän perään. Oon aiemmin julkaissut vaan mun kameralla otettuja otoksia, joten nää on nyt sit Villen kamerasta. Joku kerta julkaisen sit viel Tonin kameralla otettuja! Vai joko käy liian samanlaiseks? ;-D

Tossa ekassa kuvassa ollaan vielä Suomen kamaralla, just nousemassa koneeseen. Mä en oo koskaan aikaisemmin joutunut Helsinki-Vantaalla meneen ensin bussilla tonne vähän kauemmas ja sit vasta nouseen koneeseen. Kerta se oli ensimmäinenkin! Pienellä lomalento-purtilolla siis matkattiin Ameriikan mantereelle saakka. Ahdasta oli, mut selvittiin! ;-D



Tässä ollaan just saavuttu Bostoniin. Pitkän lennon jälkeen istahdettiin hetkeksi ihan lentokentän vieressä olevalle puistoalueelle nauttimaan kylmät kolajuomat ja seuraamaan paikallisten jalkapallopeliä. Bostonin lentokenttä on kyl tosi lähellä itse kaupungin keskustaa, tais olla joku kymmenen minsan junamatka.



Aamupalalla meidän YMCA-hostellia vastapäätä olevassa aamiaispaikassa. Otin ensimmäisenä aamuna testaukseen aamiaisburriton, jonka sisällä oli mm. kananmunaa, pekonia ja papuja. Oli namia! Joka aamu piti vetästä myös tommonen vitamin water ni lähti päivä hyvin käyntiin. :-D Hyvää on sekin!



Vitamin waterissa on myös hauska teksti!



Taisin myös joskus mainita jotain tästä Mountain Dewn World of Warcraft Game Fuelista? Näitä oli sinisen lisäksi myynnissä myös tietty punaisia; molempien tiimien värien mukaisesti. :-p Toin Jonille tommosen sinisen tuliaiseks!



Bostonin JFK-museossa. Museo oli aika moderni ja Toni ihmettelikin että mikäs museo se tällainen on kun kaikki näytti niin uudelta. :-p Siel olikin paljon kaikkee uudelleen rakennettuja juttuja jotka näytti siltä kuin ne on näyttänytkin Kennedyn aikoihin. Mut oli siellä myös paljon aitoa ja alkuperäistä. Kantsii kyl käydä, vaikka paikalle onkin vähän pidempi matka ihan siitä Bostonin keskustasta ja pitää metrosta vielä bussiin vaihtaa. Mut on sen väärti!



Tää mesta oli ihan meidän Bostonin hostellin vierestä. Se oli tosi kivaa aluetta kyllä. Tuo takana näkyvä rakennus on kirkko, jossa käytiin yks ilta kuunteleen jonkun kuuluisuuden urkukonserttia! Aikamoista.



Tiedemuseon edessä oli t-rex! Tiedemuseokin oli oikein hauska ja toiminnallinen. Hyvä paikka just luokkaretkille. :-)



Osa 2000-vuotta vanhan puun runkoa. Melko iso!



Hmm, taas aamiaisella ja pullolliset vitamin wateria tanassa! Nyt oli jopa ihana ilmakin niin pysty syömään aamiaisen ulkona. Muutamat päivät oli niin sateisia et ei ulkona oikeen raaskinut aikaa viettää. :-p



Jeejee, Bunker Hill Monument oli kyl siide. Taisin laittaa aikaisemmin munkin ottaman kuvan tosta, mut tää on hienompi! Oli se kyl aika korkee. Ahdasta oli sinne kiivetä, mut jossei oo ahtaanpaikankammoa ni kantsii mennä; ei maksakaan mitään!



Itsenäisyyspäivän juhlassa Bostonissa oli viiden hornetin ylilento. Tässä niitä nyt on vaan kolme, kun ne lens aika kovaa vauhtia siitä ohi niin oli vaikeuksia zoomailla. Kerkes sentään kolme niistä mahduttaan kuvaan! Ja tää on jopa mun ottama kuva, vaikka onkin Villen kameralla otettu. Olinpa taitava! ;-D



Ei ihmekään että amerikkalaiset oravat, pulut ja lokit oli niin isoja. Paikalliset näyttää syöttävän niille sipsejä oikein urakalla.



Bostonin Chinatownin Mäkkäri oli aika söpö. :-))



"Hei, olen Lotta ja olen cola-addikti." ;___; Eikö osaa kuvissakaan olla ilman kokista?! ;-D Tää kuva on New Jerseystä meidän Super 8 -motellin edestä.



Täs ollaan meidän NYCin hostellihuoneessa. Se oli ihan siisti mesta ja lakanat ja pyyhkeetkin vaihdettiin päivittäin. :-) Ihan jees palvelu.




Central Parkissa NYCissä! Aivan ihana puisto.



Times Square.



Matkalla Manhattanilta Staten Islandille. Saatiin Dr. Pepperit matkaan Manhattanin puolelta! ;-p



Times Squarella oli jännä yksijalkainen lintu. O___o Tai ehkä sen toinen jalka oli jossain tuol ja se tykkäs seistä vain yhdellä. Tiedä häntä.


Huhhei tulipa monta kuvaa. Viel ois miljoooona kuvaa mut ehkä mää nyt jätän tän toistaseks tähän. ;-D Niitä Tonin kuvia vois muutaman laittaa sit joku kerta. Kyl eri ihmisten ottamat kuvat on aina vähän erityyppisiä. :-)


Hanako Oku ~ Kawaranai mono


perjantai 29. tammikuuta 2010

普通の毎日 ~ everyday as usual.

Hmm, olinpa taas tylsä keksimään otsikkoa. :-D Noh, ei oo mitään niin merkittävää kerrottavaa että se ois ansainnut päästä otsikoksi! ;-D

Kaamee kiire on ollut koko tän viikon, eikä oikeestaan vieläkään hellitä. Piti vähän raporttia vääntää ja sen sellaista. Ens viikolla ois markkinoinnin tentti johon en yhtään oo ehtinyt lukemaan, joten ehkäpä sitä sit huomenna ja ylihuomenna pitäis siihen panostaa. Byhy. ;__;



Eilen käytiin elämyspalvelujen tuotanto ja johtaminen -kurssin kanssa yritysvierailulla Rantasipi Laajavuoressa. Rantasipi Laajavuoreen on juuri vuodenvaihteessa valmistunut aivan uusi kylpyläosasto, joka on kyllä aika söpö. Sieltä on oikein kauniit maisemat yli Jyväskylän. Hotellipuolen kaikki huoneetkin on uusittu kokonaan. Päästiin katsomaan muutamaa huonetta ja hotellin tiloja muutenkin, ja kivalta näyttää! Viime vuoden puolella Rantasipi Laajavuoreen on myös avattu keilarata, joka näytti oikein modernilta. Hintakaan ei ollut paha!



Mun hyvät ystävät Heini ja Einari muutti tänään Helsinkiin, joten käytiin eilenillalla heidän kanssaan syömässä Rossossa. Mulla oli semmonen kuponki jolla sai ison fantasia-pannupitsan hintaan 12€ (norm. 22,90€), joten vedettiin Heinin kanssa semmonen puokkiin. Oli namia, ja kylläpä tuli täyteen! ;-D



Einari valitsi tämmösen annoksen, jossa pitsan sisään oli kääritty kasviksia, vuohenjuustoa ja kinkkua. Olikohan siellä jotain muutakin? Kyljessä tossa oli vielä hedelmiä ja pestodippi. Mitähän silä pestodipillä ois pitäny tehdä? ;-D



Oon tänään juoksennellut ympäri kampuksia täyttelemässä ja viemässä Kelan papereita sekä vinkumassa apurahaa koululta harjoittelujaksoa varten. Vielä pitäis muutamia papereita Kelalle täytellä... Hirveetä paperisotaa nää tämmöset aina, mut kylläpä sitä mieluummin vähä täyttelee papereita kuin on saamatta sit sitä tukee. ;-D

On meillä kyllä Suomessa hyvin nää asiat, kun koulunkäynti ei maksa mittään ja saadaan vielä rahaa siitä että opiskellaan! Tää on ihan käsittämätöntä monille mun ulkomaalaisille kavereille. Silti me suomalaiset jaksetaan vinkua siitä et saadaan muka liian vähän sitä rahaa... Meikku on ainakin onnellinen, sai sitä ilmasta rahaa sit minkä verran tahansa! :-D


Kevin Shields ~ City Girl


sunnuntai 24. tammikuuta 2010

誕生日のパーティー ~ a birthday party.

Synttärijuhlat. Ei mun, mut kaverin juhlat jotka vietettiin intialaisen ravintolan lisäksi meillä.

Oltiin puhuttu synttärisankarille että tehtäis meillä yhdessä jotain ruokaa, jolla saataisiin hänet sitten tänne oikeaan osaan kaupunkia nälkäisenä. Eihän se maha ihan tyhjä sit ollutkaan, sillä häntä tais vähän jännittää ettei saisi täällä tarpeeksi ruokaa! ;-D Noh, tää kokkailujuttu oli pieni huijaus ja oikeesti suunnitelmanamme oli viedä hänet tässä ihan lähellä sijaitsevaan intialaiseen ravintolaan syömään, sillä hän oli jo pitkään kysellyt meiltä et voitaisiinko yhdessä käydä se testaamassa. Mäkään en oo koskaan siellä käynyt, vaikka niin hyvät tuoksut sieltä aina leijaileekin. Kyseessä on siis Jyväskylän Matkakeskuksessa sijaitseva Ravintola Shalimar.



Mä tilasin Vegetable Masala -nimisen annoksen, joka sisälsi kasviksia inkiväärillä ja valkosipulilla maustetussa tomaattisessa kastikkeessa. Kastike oli sopivasti pikanttia, ja listassa sen perään oli laitettu kaksi chili-merkkiä. Tulisin tuote ravintolassa taisi olla neljän chili-merkin arvoinen. Annos maksoi 12,50 euroa ja oli hintansa väärti. Oikein maukas, sopivasti pikantti ja annoskoko oli just oikea, ehkä jopa hieman liian suuri. Mut ei ainakaan nälkä jääny!



Tuossa vielä kuva toisenlaisesta annoksesta. Tää tais olla nimeltään Shalimar Special, joka sisälsi kanaa, lammasta, katkarapuja ja kasviksia tarjoiltuna kuumassa pannussa. Lisänä vielä taustalla näkyy naan-leipää.


Intialaisen ravintolan jälkeen tultiin tähän meille syömään jälkkärikakkua ja pelaamaan New Super Mario Bros. Wiitä. Pääsin vihdoin kokeilemaan moninpeliä, sillä oon aikaisemmin tuota vaan itsekseni joutunut pelaamaan, kun Joni ei siitä niin välitä että lähtis mun kaa kaksinpeliin! ;-D Moninpeli oli ihan hauska, joskin vähän sekava! ;-D



Synttärisankari hankki eräästä konditoriasta tällaisen kakun! En muista sen konditorian nimeä, mutta se on se pienehkö ja suhteellisen uusi rakennus siinä keskustan bussipysäkkien kupeessa. Tää oli kaksikerroksinen vadelma-valkosuklaa-juustokakku, joka oli jotain aivan taivaallista! Näyttää ihan tavalliselta kermakakulta, mutta on niin paljon enemmän. ;-) Takana pilkottaa japanilainen Kirin-olut, jota kuulemma saa nykyään Alkosta! :-)

Leivoin lisäksi vielä mokkapaloja, joten tarjoamiset ei ihan heti loppuneet. ;-p Oli oikein hauska herkutteluilta. Tai no herkuttelupäivä; tolla intialaisella ravintolalla aloteltiin nimittäin jo kolmelta iltapäivällä! ;-D



Sain perjantaina postia Kiotosta. Sain työharjoittelusopimukset (kaksi kappaletta, joista toinen jää minulle ja toinen menee koululle; yksi jäi työnantajalle Kiotoon) allekirjoitettuna takaisin, joten nytpä se on aika varmaa että oon kans sinne menossa. ;-p Ostinpa nyt heti sit lentoliputkin, ettei jää pyörimään ja et hinnat ei pääse nousemaan.

Lennän Kansain kansainväliselle (hih) lentokentälle siten, että matkaan Suomesta lähden perjantaina 16.4. ja perillä olen lauantaina 17.4.. Aluks aattelin et oisin lähtenyt matkaan vasta lauantaina ja ollut sit perillä sunnuntaina, mut perjantaille lennot oli halvemmat ja saanpahan sit yhden kokonaisen lepopäivän siellä ennen kuin maanantaina alkaa työt, ettei tartte ihan silmät ristissä olla jossei oo vielä jet lagista toipunut. Takaisin Suomeen lennän 16.7., joten oon Japanissa just tasan sen 90 vuorokautta, jonka turistiviisumilla saakin olla. Tiukille meni, kun alkuperäisen suunnitelman mukaan oisin ollut sen 89 päivää, mut onneks oli tuo yks päivä vielä varaa vähän joustaa, et sai halvemmalla liput... :-D Hankin ihan Finnairin suorat lennot aikaa säästääkseni, ja hintaa edestakaiselle matkalle tuli n. 661 euroa.




Vaikka oonkin Japanissa heinäkuun puoleenväliin saakka, teen töitä vain kesäkuun loppuun asti; viimeinen työpäiväni on 27.6.. Tuolloin 27. tai 28. päivä muutama kaveri lentää myöskin Kansain lentokentälle josta matkaavat Kiotoon ja jossa vietämme hetken yhdessä ennen reilireissulle lähtöä! Suunnitelmanamme on siis hankkia kahden viikon Japan Rail Passit, joiden avulla suhaillaan tämänhetkisen suunnitelman mukaan pääsaaren lisäksi Kyûshûlle, jossa en ole koskaan aikaisemmin käynyt.

Tämänhetkiseen reittisuunnitelmaan kuuluu Hiroshima, Miyajima, Beppu, Kagoshima, Nagasaki, Takayama sekä Tokio, josta teemme päiväretkiä myös lähialueille. Kunnianhimoisena suunnitelmana on myös kiivetä Fuji-vuorelle. JR-passin mentyä umpeen viettänemme vielä muutaman yön Osakassa ennen kotiinpaluuta. Vinkkejä majoituspaikoista näissä kohteissa otetaan vastaan! ;-) Osaka ja Tokio on vanhoja tuttuja ja niissä varmaan turvaudutaan tuttuihin majoituspaikkoihin, mutta noista muista ei oo majoituksen osalta vielä hirveesti hajua. :-p Takayaman alueella kiinnostais Shiragawa-go:n maailmanperintömökit ja niissä yöpyminen, onko jollain kokemusta?

Voi olla että reitti tulee vielä muuttumaan sillä onhan tässä vielä aikaa kesään, mutta jotain tuon suuntaista on luvassa! :-)


Ayumi Hamasaki ~ Moments


perjantai 22. tammikuuta 2010

旅行フェアー ~ travel fair.

Tänään käytiin matkailualan opiskelijoiden kanssa Matkamessuilla Helsingissä. Päivä oli pitkä mutta hyvin antoisa!

Matkaan lähdettiin Harjun tilausajolaiturista klo 5:30. Heräsin n. klo 4 ihan ilman herätyskelloa; jotenkin kai alitajuntaisesti stressasin sitä et myöhästyn tai jotai. :-D Sai siis mukavat kolme tuntia unta palloon ennen lähtöä. ;-) Ulkona oli ihan pirun kylmä ja mun jalat oli ihan jääkalikat ku pääsin bussille. Bussin sisälämpötilakin oli miinuksella vielä pitkään sen jälkeen kun sinne pääsi...



Messukeskukselle saavuimme yhdeksän jälkeen aamulla ja saman tien siirryimme opiskelijaseminaariin, jonka aiheena oli tavat ja tyyli työelämässä. Kaksituntisessa seminaarissa meille oli puhumassa Jukka Oresto (juontanut aikaisemmin mm. Bon Appétit -tv-ohjelmaa) sekä Arman Alizad (tuttu mm. Moon-TV:ltä sekä Kill Arman -sarjasta). Seminaari oli ihan kiva, joskaan ensimmäisen esiintyjän tyylistä en pitänyt yhtä paljon kuin Armanin. Enkä tyylillä nyt tarkoita pukeutumistyyliä (vaikka tää siihenkin pitäis paikkansa! ;-D) vaan esiintymistyyliä. Seminaari maksoi matkailualan opiskelijoille 15€ ja muille 90€! Kallista on. Meille tuo tais kuulua lipun hintaan; maksoin pääsylipusta + seminaarista yhteensä 15€ koululle.



Seminaarin jälkeen meillä oli neljään saakka aikaa kierrellä messualuetta vapaasti ennen kuin bussi takaisin Jyväskylään lähtisi. Kiertelin ensin ulkomaanosaston läpi ja tarkemmin otin käsittelyyn Korean toimipisteet. Etelä-Korealla oli kaksi pistettä; toinen tuo kuvassa näkyvä promopiste, jossa oli paikalla vain korealaisia, suomea osaamattomia promoottoreita. Toinen näistä pisteistä oli Suomi - Korean Tasavalta -yhdistys ry:n piste, joka oli ystävyysseurojen puolella ja jota oli pitämässä suomalainen mies. Etelä-Korean promopisteeltä sain kauheesti kaikkee lehdyköitä ja muuta informaatioo, sekä hienon Jeju-saaren hiirimaton. ;-D Ystävyysseuran pisteellä pääsin jututtamaan seuran edustajaa sekä sain mukaan informaatiota ja liittymisohjeet tähän seuraan.

Pohjois-Korealla oli tarjota yksi piste ystävyysseuran muodossa. Piste oli heti Etelä-Korean ystävyysseuran pisteen vieressä, ja sitä ylläpiti Suomi-Korea-seura ry. Sain pisteeltä tosi paljon mielenkiintoista infoa mm. seuran järjestämistä matkoista pääkaupunkiin Pyongyangiin ja muille alueille, sekä Korean kansantasavallasta yleensä. Jonkunlaisia kielikurssejakin ilmeisesti järjestetään Pyongyangissa, mutta valitettavasti vaihto-opiskelu Pohjoisessa ei ole enää vuosiin ollut mahdollista... ;-) Tosi mielenkiintoista kuulla tällaisen seuran olemassaolosta ja pisteen vetäjän kanssa oli mukava jutustella! Tiesittekö, että Pohjois-Korean pinta-alasta 80% on vuoristoa?



Monien muidenkin pisteiden kiertelyn jälkeen käytiin syömässä ylihinnoitellut nuudelisalaatit ja kiiruhdettiin katsomaan Madventuresin poikien paneelikeskustelua. Riku oli taas taitavasti telonut itsensä jossain (oliko se jopa Papua Uudessa-Guineassa?) ja linkutti paikalle suoraan sairasvuoteelta. Joku leikkaus hänellä oli ollut takana ja istuminen näytti olevan hyvin tuskallista. Voi Riku parkaa!



Keskustelutunti oli ihan informatiivinen ja hauska - tutulla Madventures-tyylillä. Yleisökin osallistui keskusteluun aktiivisesti kysymysten ja kommenttien avulla.

Kuvasin pienen pätkän videoo keskustelutunnin alusta, mutta se on tosi huonolaatunen kun en taaskaan muistanut että tossa kamerassa on videokuvaa kuvatessa vain digitaalinen zoom, vaikka kuvia ottaessa siinä onkin optinen. Se on siis pikselimössöö. Mut ehkä siitä saa jotain irti! :-D




Madventuresin jälkeen meillä olikin enää vajaa tunti aikaa kierrellä aluetta, joten käytettiin se Suomen matkailun puolella kiertelemiseen. Ei sielt hirveesti saanu irti. Paitsi että BB-Niko oli siellä jollain pisteellä promoottorina! :-D Ja ainiin, sain mä Vaasan pisteestä Wasalandia-juomalasin. No, jäihä sielt sit jotai kätee!! :-D Oisin kuitenkin kaivannut vähän enemmän esitteitä jollain muulla kielellä kuin suomeksi. Japaniksi yritin metsästää että voisin viedä Japaniin tuliaiseksi, mut eipä löytyny. :-(




Eniten esitteitä otin messiin Etelä-Korean pisteeltä. Tuolla joukossa näkyy tosin myös Pohjois-Korean pisteeltä saamani Korean ystävät -jäsenlehti. Se oli oikein mielenkiintoinen. Myös tuo Korean Food -julkaisu on tosi kiva! Paljon hyvää termistöä sekä muutamia ruokaohjeitakin. :-)) Oikealla yläkulmassa on aikaisemmin mainitsemani hiirimatto! ;-D



Pohjois-Korean pisteeltä sain tietooni, että Olympia-matkatoimisto järjestää matkoja myös Pohjois-Koreaan. Kävinpä siis nappaamassa heiltäkin esitteen, jossa oli kokonaisen aukeaman kokoinen juttu Pohjois-Koreaan suuntautuvasta matkasta. Toinen aukeamallinen oli vielä varattu matkalle, jonka aikana käydää Pohjoisen lisäksi Etelän puolella. Molemmissa näistä matkoista Pohjoiseen lennetään Kiinan kautta, joten matkaan kuuluu myös muutama päivä Pekingiin tutustumista. :-)



Tässä muita Aasia-lehdyköitä. Japanin piste ei tarjonnut mitään uutta, mutta otin messiin siitä huolimatta heidän tarjoamansa Japani-oppaan. Tuo China Travel Guide on melko paksu ja hyödyllisen tuntoinen läpyskä. Vasemman yläkulman lehtinen kertoo Tiibetistä.



Tutustuin messuilla myös itselleni aikaisemmin täysin tuntemattomaan maahan, Georgiaan. Georgian pisteellä maata esittelemässä oli mukava nuori georgialaistyttö joka puhui hyvää englantia. Jutustelimme pitkät tovit naukkaillen samalla georgialaista punaviiniä ja viinirypäle-pähkinä-namuja. Oli hyviä! Georgiassa on todella kauniin näköistä luontoa ja mm. tuossa ylemmässä kuvassa näkyviä, tänäkin päivänä asuinkäytössä olevia rakennelmia löytyy muutamasta eri kohteesta. Maasta löytyy myös biitsejä ja kansallispuistoja. Sekä se on erittäin halpa maa! Georgiassa ei kuulemma käy paljon turisteja, joten se on vielä melko tuntematon. Erittäin mielenkiintoinen kohde!



Myös Jordania on oiken mielenkiintoisen tuntuinen kohde. Tää oli kuitenkin jo ennalta jonkun verran tuttu, sillä oon katsellut tosi kauniita kuvia maasta. Myöskin yks paikka jossa ois joskus tosi kiva päästä käymään!


Wonder Girls ~ Nobody


keskiviikko 20. tammikuuta 2010

色々 ~ various things.



Olinpa tylsä keksimään tälle kirjoitukselle teemaa. ^^; Kuvakaan ei millään tavoin liity mihinkään, muuta kuin siinä mielessä että MULLA ON IKÄVÄ JAPANILAISTA RUOKAA!! ;_____; Tuo kuva on mun ekalta Japaninreissultani about tasan neljä vuotta sitten.


Kävin taas eilen ja toissapäivänä työskentelemässä Seinäjoella. Maanantaina junat kulki jopa aikataulussa, mutta taas eilen jouduin tuleen taksilla Jyväskylään Tampereelta... Byhy. Myöhäsekshän se taas meni. Konduktööri osasi sanoa että joku oli hypännyt raiteille... -___-



Kävin tänään Rajakadun kampuksella lounastamassa erään japanilaisen JAMKin opiskelijan kanssa, joka oli eksynyt mun blogiin ja otti minuun yhteyttä jos voitaisiin tavata! (Terkkuja vaan jos luet tätä, Manako! ;-)) Aivan mahtavan hyvin osaa hän suomea, ja opiskelee suomenkielisessä koulutusohjelmassakin. Ennen JAMKissa aloittamista viime syksynä hän oli viipynyt Suomessa vain lyhyissä pätkissä, mutta silti suomen kielen taito oli täydellistä. Todella ihailtavaa! Alkaa oikeen hävettään oma ei-niin-täydellinen japanintaito... Ehkäpä sekin taito taas onneksi kohenee kun pääsen sinne Kiotoon elämään! :-D Mut niin se kyl on; muistan kuinka hyvin osasin japania kun palasin Suomeen Kiotossa opiskelun jälkeen. Mut jossei sitä kieltä päivittäin käytä, niin kyl se vähän ruostumaan pääsee, valitettavasti! -__-


Perjantaina mennään matkailunopiskelijoiden kanssa Helsingin Matkamessuille. En oo koskaan aikaisemmin siellä päässyt käymään, joten odotan kyllä reissua innolla! :-)) Miinuspuoli reissussa vaan on se, että lähdetään Jyväskylästä kohti Helsinkiä jo klo 5:30 aamulla... Ja bussikaan ei tietenkään voi lähteä tästä meidän kampukselta, vaan just sieltä toiselta laidalta Jyväskylän keskustaa! Yhy. Joutuu siis jo viideltä lähtee käppäileen sinne. Voihan surku! ;-D Noh, ehkäpä siellä bussissa voi vähän sit lepuutella?




Hee, oli hassu mainos se. Tuo Softbankin (japanilainen matkapuhelinfirma) Shabereru otôsan (puhuva isä) on tosi suloinen hahmo. Se on siis tuo koira! ;-D Tarantino on myös hassu oma itsensä! :-D


Toisenkin videon haluun viel tähän pistää. Tässä pätkässä Kioton yliopiston amerikkalaistaustainen professori esittelee TV-ryhmälle omaa asuntoaan, joka sijaitsee Kamogawan varrella. Talo on Edo-kaudelta, joten se on hyvin japanilaistyylinen. Sijainti on myös aivan mahtava; kukapa ei haluaisi asua Kiotossa Kamogawan varrella!




SAYAKA ~ Jôgen no tsuki


sunnuntai 17. tammikuuta 2010

14才の母 ~ 14-year-old Mother.



14才の母 (14-sai no haha, 14-vuotias äiti) on vuonna 2006 ilmestynyt japanilainen draamasarja. Pääosaa, eli 14-vuotiasta äitiä, esittää Shida Mirai, vuonna 1993-syntynyt taitava näyttelijä. Mielestäni hän suoriutui erittäin hyvin tästä vaativasta roolista!



Ichinose Miki (Shida Mirai) on normaali kahdeksatta luokkaa käyvä tyttö, joka pitää lounastauolla omaa radio-showta koulun keskusradiossa ja haluaa tulevaisuudessa radio-DJ:ksi. Ichinose käy tyttökoulua, mutta on tavannut preppauskoulussa kivan pojan nimeltään Kirino Satoshi (Miura Haruma). Ichinose kutsuu häntä nimellä Kiri-chan.



Ichinose ja Kiri-chan tapaavat monesti koulun jälkeen ja ystävystyvät. Erinäisten sattumusten seuraksena he eräänä iltana eksyvät pieneen puumajaan, jossa tunteet nousevat korkeammalle tasolle. Myöhemmin Ichinose huomaakin jo olevansa raskaana...

Kiri-chanin äiti on korkeassa asemassa oleva yksinhuoltajanainen, joka ei todellakaan ole valmis siihen että hänen pojastaan tulisi isä. Mitä jos tämä asia pääsee vuotamaan lehtiin? Ichinosenkaan perhe ei tämän raskaudesta erityisesti pidä, sillä heidän tyttärensähän on vasta kahdeksasluokkalainen!

Sarja kertoo ongelmista joita 14-vuotiaan raskaus voi tuoda niin omalle kuin kumppaninkin perheelle, naapurustolle ja koululle.

14-sai no haha on oikein mielenkiintoinen tarina, joka pitää hyvin otteessaan. Vähän erityyppistä draamaa luvassa mitä monet muut sarjat antavat. Oikein hyvä, suosittelen taas lämmöllä. :-)

Loppuun vielä sarjan alkutunnari. Edellisessä postauksessa ollut Mr. Childrenin Shirushi on tän sarjan tunnaribiisi. Se on oikein söpö biisi se.


torstai 14. tammikuuta 2010

嵐山 ~ Arashiyama.

Alue jossa työharjoittelupaikkani sijaitsee on nimeltään Arashiyama. Japaniksi nimi kirjoitetaan 嵐山, josta ensimmäinen merkki luetaan arashi, ja se tarkoittaa myrskyä. Jälkimmäinen merkki puolestaan luetaan yama ja se tarkoittaa vuorta. Paikannimi on siis myrskyvuori!



Ymmärtää varmaan pöllömpikin mistä se vuori siihen nimeen tulee. ;-)

Kiotoa ympäröi vuoret pohjoisessa, idässä ja lännessä, kun taas kaupungin eteläpuolella vuoria ei ole. Näin kaupunkia oli helppo puolustaa, kun vihollinen saattoi tulla helposti vain yhdestä suunnasta.

Mä en tiedä mistä tuo sana myrsky Arashiyaman nimeen tulee, mutta mahtaisiko se tulla siitä että täällä osassa Kiotoa myrskyää enemmän kuin muualla, tai että nämä vuoret nimenomaan sen myrskyn blokkaisivat? Oon kuullut että koska Kioton ympärillä on niin mahtavat vuoret, taifuunit ja muut myrskyt eivät iske kaupunkiin yhtä voimakkaasti kuin muualle Japaniin.


Togetsukyô-silta, jonka kupeessa Togetsutei-majatalokompleksi sijaitsee ja jonka mukaan majatalo on saanut nimensä.

Kiotossa järjestetään vuosittain Hanatôro-niminen tapahtuma, jolloin Arashiyaman ja Higashiyaman (itäinen vuori) alueet valaistaan näyttävästi. Myös Togetsukyô näyttää tuolloin erityisen kauniilta.



Myös Arashiyamassa sijaitseva kuuluisa bambumetsä valaistaan tuolloin. Hanatôro kestää Arashiyamassa vuosittain hieman yli viikon ajan ja se järjestetään joulukuussa.



Mä en jostain syystä koskaan oo käynyt Arashiyamassa, vaikka Kiotossa onkin tullut useita kertoja palloiltua ja kerran jopa asuttua. Opiskellessani Kiotossa meidän piti koulukavereiden kanssa sinne useita kertoja suunnata (perjantaipiknikille... ^^;), mutta jostain syystä Sanjôn (kolmas linja) kulmilla oleva pätkä Kamogawaa (sorsajoki) veti meidän jengiä aina enemmän puoleensa... Johtui kyllä varmaan siitä että siitä oli niin kätsä lähtee vikalla metrolla sit kotiin! :-D

Noh, nyt saa sitten tutustua Arashiyamaan oikein olan takaa, kun tulen siellä työskentelemään ja asumaan sen noin kahden ja puolen kuukauden ajan. Odotan innolla että pääsen näkemään Arashiyaman nähtävyyksiä; Togetsukyôn ja bambumetsän lisäksi mm. Arashiyaman kuuluisat apinat ja muutamat kuuluisat temppelit. Arashiyamalta löytyy varmasti mahtavaa patikointimaastoa, sillä patikointi on yksi suosikkiharrastuksistani!

Seuraavat kuvat nappasin Togetsutein blogista.





Myös Togetsutei sai vuodenvaihteen pyhien ajaksi mänty-bambu-koristeet ovenpieleensä. Perinteinen japanilainen uudenvuodenkoristelu koostuu juurikin näistä oven molemmin puolin asetetuista kolmesta bambun rungosta sekä männynoksista ja mahdollisesti muista kasveista.

Kuten näistäkin kuvista on nähtävissä, Togetsuteilla on kuin onkin kolme sisäänkäyntiä. Selvittelin asiaa vielä lisää ja kävi ilmi, että heillä todellakin on kolme eri rakennusta, jotka kaikki toimittavat vähän eri virkaa.

Tuo ensimmäinen rakennus on nimeltään Hekisenkaku 碧川閣 (sinisen virran palatsi), joka on yksi heidän majoitusrakennuksistaan. Toinen rakennuksista on nimeltään Shûzankaku 秀山閣 (kauniin vuoren palatsi), ja se on toinen majoitusrakennuksista. Kuten nimetkin kertovat, Hekisenkaku sijaitsee joen puolella kun taas Shûzankaku toisella puolella tietä vuoren puolella. Kolmas rakennuksista on nimeltään Shôfûkaku 松風閣 (männyissä puhaltavan tuulen palatsi), joka on heidän ravintolansa joen varrella. Ravintolassa on myös mm. juhlasali, jossa järjestetään häitä ja muita tapahtumia.

En malta millään odottaa että olisi jo huhtikuu ja pääsisin näkemään Arashiyaman ja tapaamaan työnantajan, uudet työkaverit ja kohtaamaan uuden arjen. En epäile hetkeäkään etteikö työnteko Japanissa olisi huomattavasti rankempaa mitä meillä täällä Suomessa, mutta tämä työharjoittelujakso tulee varmasti olemaan uusi, erilainen ja ikimuistoinen kokemus.

Mr. Children ~ Shirushi