sunnuntaina 8. marraskuuta 2009

沖縄 ~ Okinawa.

Flunssaisena ja kylmissään, Suomen harmaasta säästä kärsiessä ei voi muuta kuin kaivata aurinkoiseen ja lämpimään. Suomi ja erityisesti Suomen kesä on oiken kiva, mutta kylmä ja pimeä talvi... Joka vuosi se pääsee yllättämään.


Okinawa on Japanin eteläisin osa, joka koostuu saarijonosta, jonka pituus kokonaisuudessaan on n. 1000 kilometriä. Okinawalla on trooppinen ilmasto, ja alimmillaan lämpötila laskee talvella jonnekin 15 asteen tienoille. Pääasiassa Okinawan saaristossa on aina hyvin lämmintä. Sinne haluan. Nyt. Heti!

Okinawa on pyörinyt haaveissa jo pitkään, mutta silti Japaninreissut on kohdistuneet tähän mennessä vain Japanin pääsaarelle. Joku kerta otan kuitenkin irtioton arjesta ja matkustan jollekin Okinawan pienistä ja lämpimistä saarista vain makoilemaan auringossa ja nauttimaan elämästä. Kuka lähtee messiin?

Katselin vähän reilu vuosi sitten japanilaisen draamasarjan Ruri no shima (瑠璃の島), joka kertoo nuoresta tytöstä, joka tuodaan pienelle, muutamankymmenen asukkaan asuttamalle okinawalaiselle saarelle asumaan ja käymään koulua, jottei saaren ainoaa koulua lakkautettaisi. Elämä saarella on niin ihanan huoletonta ja rentoa, ja siellä raikuu kaunis sanshin-musiikki. Puhumattakaan lämmöstä, hiekkarannoista ja kimaltelevasta merestä. Voiko parempaa olla?

Ruri no shima.



Sanshin-musiikkia.



Myös Azumanga Daiô:n ( あずまんが大王) Okinawa-jaksosta välittyy ihana ja hauska Okinawan fiilis. Jaksosta oppii muutamia okinawalaisia sanoja ja asioita, jotka liittyy Okinawaan. Kantsii katsoa jos ei oo nähnyt!







Lämpöön ja aurinkoon kiitos nyt ja heti!

lauantaina 7. marraskuuta 2009

先週は大変忙しかった ~ last week was a really busy one.

Ei oo nuo kahdeksan kouluaamut ihmisille tarkoitettu. Joka aamu paitsi maanantaina piti mennä kahdeksalta koululle. Yleensä oon ollut jokatoisen tiistain pois koulusta, koska tuun maanantai-iltana niin myöhään takaisin Seinäjoelta ja lähden sit siinä päiväsellä sinne taas takaisin, mutta tässä jaksossa tiistaiaamuna on sellainen kurssi, jolta saa olla vain kerran pois. Jos on vaikka kaksi kertaa pois, joutuu käymään kurssin uusiksi ensi syksynä. Ehh?! Niinpä sain ma-ti- ja ti-ke-öinä nukuttua ehkä 5-6 tuntia, joka ei todellakaan riitä virkeystason ja vastustuskyvyn ylläpitämiseksi. Perjantaina tästä ihanan kiireisestä ja väsyneestä viikosta saikin sit palkkioksi kuumeen. Toivottavasti tää kuumeinen flunssa ei oo mallia sika.


Eilen meinasin skipata koulun, koska jo aamulla oli niin kuumeinen ja flunssainen olo, eikä kipeenä sais mennä kouluun just sen influenssan leviämisen ehkäisemiseksi... Mut meillä on myös toinen kurssi, josta kuulemma saa tosi huonon numeron jos meinaa olla muutamankin kerran pois, joten oli se sit vaan mentävä. Naurettavaa! Viime jaksossa oli kurssi jolla ei ollut läsnäolopakkoa ja sain sellaisen käsityksen, että jos vain asiat opiskelee kotona, ei oo niin justiinsa olla paikalla joka kerta muillakaan kursseilla. Mut ei se mennykkään niin! Täytyy kipeenä mennä sit kouluun, onpa kivaa.

Viime jakso oli kyl tosi jees, kun koulua ei ollut ihan niin paljoo. Nyt on sit senkin edestä, ja tehtäviä joutuu tekeen kaksinkertaisella tahdilla. En ota kyllä ensi keväälle yhtä montaa kurssia mitä tälle syksylle, et selviäis siitäki sit hengissä! Onneks tammikuussa alkaa kuitenkin ihan mielenkiintoisia kursseja. Tässäkin jaksossa on kyllä yks tosi mielenkiintoinen kurssi, että pysyy mielenkiinto kouluun kuitenkin onneks yllä!


Meillä on myös koulussa yks vähän rasittava TOSI-jakso. En muista mistä noi kirjaimet tulee mut se on sellanen, et pitäis tehdä 54 tuntia töitä koululle. Töitä voi tehdä joko tilapalveluissa, koulun ruokalassa tai erilaisissa tapahtumissa. Tää työ pitää tehdä ensi huhtikuuhun mennessä ja työvuorot tehdään omalla ajalla. Edellisenä vuonna tää oli järjestetty niin, että kontaktiopetus oli kahden viikon ajalta peruttu ja tää tehtiin sit sellasena kahden viikon jaksona putkeen. Mielestäni vähän fiksumpi ratkaisu kuin tää mikä meillä nyt on, et pitäis muka jaksaa koulun (ja omien töiden...) lisäksi tehdä vielä ilmaista työtä koululle!

Tosi-jakso on nostattanut hirveesti opiskelijoiden tunteita, ja onhan se mustakin vähän rasittavaa, mutta en mä sitä nyt kuitenkaan niiiin kamalana koe, sillä saahan siitä nyt kuitenkin opintopisteitä, ja se nyt vaan on tehtävä. Kävin jo varaamassa muutamia työvuoroja tilapalveluihin, ja ensi viikon perjantaina teen töitä myös JAMK tutuksi -tapahtumassa. Yritän saada nuo tunnit mahdollisimman nopeesti kerättyä, ettei sit huhtikuussa tartte ihmetellä et hups, mistäs saisin nyt 40 tunnin edestä työtehtäviä...

Sain äidiltä lahjaksi Philips Wake-Up Lightin avuksi selviämään talven pimeistä aamuista. Sain sen torstaina ja pistin tietysti testiin heti perjantaiaamuksi. Tämä herätysvalo toimii sillä periaatteella, että kun olet asettanut haluamasi herätysajan, se meneekin päälle jo puoli tuntia ennen tätä aikaa ja alkaa pikkuhiljaa nostamaan valotasoaan simuloiden auringonnousua. Valomäärän tasainen kasvu alkaa hidastaa väsymystä tuottavan hormonin eritystä tehden näin heräämisestä helpompaa. Minä heräsin perjantaina tuohon valoon noin kymmenen minuuttia ennen kuin herätyskello olisi alkanut soimaan, ja tunsin itseni virkeämmäksi kuin normaalina pimeänä aamuna. Aamulla olin kuitenkin jo flunssainen, joten en ihan niin freesiksi itseäni kuitenkaan tuntenut, kuin olisin toivonut. Näyttää kuitenkin pelaavan!


Nytpä voisi lysähtää sohvalle täksi päiväksi katsomaan leffoja ja lepäilemään, toivoen että huomenna jaksaisi tehdä jotain kouluhommiakin... Jos huomennakin on kuitenkin erityisen flunssainen olo, voi olla että joutuu ainakin sen maanantain koulun skippaamaan. Eiköhän tää tästä - tabuja vaan naamaan!

Orange Range ~ Hana


lauantaina 31. lokakuuta 2009

バットマンという犬 ~ a dog called Batman.

Meillä oli tänään hoidossa koira nimeltään Batman. Sen lempinimi on Bättis. Se on muutaman kuukauden ikäinen ja niiiiiiin söpö!

Terve!

Nukkumassa hiirikamun ja vinkuvan luun kanssa.

Tänään oli niin ihana ilmakin että käytiin parilla piiitkällä lenkillä. Kyllä Bättiksellä vaan intoa riitti! Hirveesti oli lenkkeilijöitä ja valokuvaajia liikkeellä aurinkoisen pakkaspäivän innoittamana.

Kylmässä maassa joutu raukka tassutteleen...

Jyväsjärvikin oli rannalta osittain jäässä!

Tosi kaunis päivä oli tänään ja oli niin paljon touhuamista, että tuli vähän laiminlyötyä kouluhommia... Noh, aina on se sunnuntai. ^^;

Auringonlaskukin oli kaunis. Myöhästyin tosin kaikista kauneimman hetken ikuistamisesta hieman kamerani kanssa.

Jyväsjärven ranta-alue on tosi kivannäköinen myös pimeällä. En tiedä saako tästä kuvasta mitään irti mun surkeen kameran takia, mut tossa on siis tollanen kivilaatoilla päällystetty kuutio jonka sisällä on vihreä valo. Taustalla Kuokkalan silta.

Mihimaru GT ~ Kibun joujou



Tänään olis sitten Halloweenkin. Kaikenmaailman bailujakin olis ollut tarjolla, mutta mä päätin omistaa tän päivän kuitenkin Bättikselle bileiden sijaan. On kyl hassua, miten tää Halloween on tullut meille Suomeenkin. Saa nähdä mikä vuos pitäis olla varaamassa karkkiakin trick or treat! -kiertelijöille.

Suomen lisäksi Halloween on rantautunut myös Japaniin. Seuraavassa videopätkässä vertaillaan Japanin ja Yhdysvaltojen Halloweenin viettotapoja toisiinsa. Yhdysvaltojen Halloween on kowai (pelottava) kun taas Japanissa se on kawaii (söpö) juhla. Tämä näkyy Halloween-asujen lisäksi myös mm. karkeissa mitä on tähän aikaan kaupoissa tarjolla.


keskiviikkona 28. lokakuuta 2009

河童 ~ Kappa.


Kappa on japanilainen taruolento, joka muistuttaa meidän Näkkiä. Kappa asuu veden äärellä, yleensä joella. Kapan suosikkiruokaa on kurkku, mutta tämä voi myös kidnapata lapsen syödäkseen tämän. Kurkku yhdistetään usein Kappaan, joten mm. kurkulla täytettyä makizushia kutsutaan kappamakiksi (kappa-rulla).

Kappamaki, eli kurkulla täytetty ja merilevään kääritty sushi.



Syy miksi otin Kapan esille, liittyy seuraavaan videoon. Video on samasta TV-ohjelmasta kuin aikaisemmin näyttämäni 24-sarjan henkeen sijoittuva pila. Jälleen kerran tämä piilokamerashow onnistui tekemään aika ilkeän (mutta hauskan) pilan japanilaiselle julkkikselle, Yukina Kinoshitalle.

Jälleen kerran julkkikselle uskotellaan, että tässä ollaan tekemässä dokumenttia. Tällä kertaa dokumentin aiheena on pieni kylä, jonka asukkaat ovat sanoneet nähneensä kappoja ja pelkääväänsä näitä. TV-show on palkannut näyttelijöitä, niin lapsia kuin aikuisia ympäri kylää kertomaan kokemuksistaan näistä olennoista. Kylässä on myös nähtävillä mukamas vanhoja kylttejä, joissa toivotaan kapan pysyvän poissa. Kinoshitalle myös kerrotaan, että vain lapset näkevät näitä kappoja, ja eräs vanhempi herra näyttää tälle mahassaan olevat arvet, jotka kertoo saaneensa pienenä jouduttuaan kapan hyökkäyksen kohteeksi.

Kun dokumenttiryhmä sitten lopulta kohtaa oikean kapan, esittävät he etteivät he kuule tämän ääntä eivätkä tätä näe, ja sekös alkaa Kinoshitaa jännittään...





Toinen video liittyy tekstiviestikieleen ja hymiöihin. Mielenkiintoista hymiöissä on se, että meillä länsimaissa hymiöt ovat vinottain :-) ja :-( , kun taas Japanissa ne ovat nähtävissä ilman, että päätä joutuu kallistamaan ^___^ ja ;____; . Huomaatteko myös, että japanilaisissa hymiöissä hymyilee tai itkee silmät, kun taas länsimaisissa suu. Tutkimusten mukaan japanilainen katsoo ihmisen silmiä arvioidessaan tämän mielialaa, kun taas länsimainen katsoo suun mutrua tai hymyä.

Videossa japanilaisille opetetaan myös mm. omg-lyhenteen merkitys, sekä koulutytöiltä kysytään lyhenteen gr8 merkitystä. Yksi tytöistä ehdottaa sen tarkoittavan kahdeksan gyaru lolitaa... ;-)



maanantaina 26. lokakuuta 2009

ヴァーサ ~ Vaasa.

Vietin viime viikonlopun Vaasassa japanologeja moikaten ja sitsejä viettäen. Kivaa oli taas pitkästä aikaa päästä Vaasaan ja näkeen kamuja. Uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat vaikuttavat myös oikein mukavilta; niin ne japanologit aina tuppaa olemaan. (-:

Yövyin viikonlopun Tiian nurkissa, sain tosi hyvää ruokaa ja käytiin viel shoppaileenkin oikein pitkän kaavan mukaan.

Tiian tekemää lohipastaa, nomnom~

Jälkkäriks oli tietty törpölöörää, eli mustikoita, kerma-rahkaseosta ja sokerin kanssa paahdettuja kauraleseitä kerroksittain koottuna.



Sitseillä oli tosi hieno osallistujamäärä, ehkä suurin mitä on noilla janaologisitseillä koskaan ollut. Ruokana oli kareeraisua (curry-riisiä), mutta ruokaryhmä ei taaskaan ollut osannut varata oikeita ottimia, vaan lusikan sijaan jouduimme käyttämään haarukkaa ja veistä. ;-)

Meidän pöytä nauttimassa kareeraisua.

Illan aikana nähtiin muutama hauska (ja muutama vähän friikimpi) ryhmäesitys, kuultiin korviahivelevää laulantaa sekä nautittiin toistemme seurasta ja pöydän antimista.


Mikä japanilainen elokuva?

Miksi Totoro joutui muumioiduksi?


Kaikenkaikkiaan oikein onnistuneet juhlat, kiitos siitä kaikille mukanaolleille!



Tänään alkoi 2. jakso koulussa. Meillä mennään 5. jakson periaatteella, joista kaksi on syksyllä, kaksi keväällä ja viides jakso on vapaaehtoinen kesäjakso. Tää toinen jakso on varmaan vähän rankempi mitä se ykkönen, sillä koulu alkaa joka päivä paitsi maanantaina klo 8:15 ja melkein joka päivä tulee oltua koulussa siihen neljään saakka... Tosin keskiviikkona ja torstaina on aika ihkut kolmen tunnin hyppärit siinä välissä. >.< Torstainen vapaapäiväkin on nyt mennyttä, nyyh! Ihan mielenkiintoinen kurssi mielenkiintoisella opettajalla höystettynä tosin alkoi tänään, että tuskinpa tähänkään jaksoon tulee hirveesti hajoilemaan. :-p

Yashiro Aki ~ Funauta




torstaina 22. lokakuuta 2009

デコハチ公とメギンス ~ deco Hachiko and meggins.

Viime viikolla kirjoittelin deco-Fuji-sanista. Samassa ohjelmassa jossa tuo Fuji-vuoren koristelu näytettiin, nähtiin myös pätkä Hachiko-patsaan koristelemisesta erilaisin timantein ja herkuin. Kyseessä ei tietenkään ole juuri se Tokion Shibuyassa sijaitseva yksilö, mutta siitä tehty kopio. Tuloksena syntyi ラブハチ公 (Love Hachiko), joka tullaan sijoittamaan Koza-Shibuya-juna-asemalle Tokioon, kunhan rakennus valmistuu kokonaan. Väliaikaisesti teos sijoitettiin toiseen rakennukseen lähelle Shibuyaa.



Toinen pätkä jonka ajattelin pasteta kertoo megginseistä. Tämä termi on japanilaisten antama nimi miesten legginseille. Ne ovat nyt kuuminta hottia Tokiossa, mutta jakavat mielipiteitä naisten keskuudessa. 62% 100:sta haastatellusta naisista pitää miesten legginsejä vähän ällönä. Pätkässä toisena haastateltu mies kertoo aikaisemmin ostaneesa naisten legginsejä, sillä megginsejä ei ollut tarjolla. Kyllä Suomi on ilmeisesti megginsien edelläkävijämaa, sillä ties kuinka kauan meillä on ollut pitkiä kalsareita jos milläkin kuosilla saatavilla. ;-)


sunnuntaina 18. lokakuuta 2009

ウィーフィット ~ Wii Fit.


Anttilan varastontyhjennyspäivillä on tarjouksessa Wii Fit 79,95€. Oon jo pitkään miettinyt että se pitäis hankkia, joten kun kerran tarjouksessa sattui olemaan, kävin toissapäivänä nappaamassa semmosen ittelleni. Oli kyllä hyvä ostos!

Wii Fit pitää kirjaa painonkehityksestä, tarjoaa oman personal trainerin, kuntosalin, jooga-harjoituksia, airobisia harjoituksia ja tasapainoharjoituksia. Mitä enemmän pelaa, sitä enemmän aukeaa myös uusia liikkeitä ja ja harjoituksia. Liikkeitä on helppo seurata kunto-ohjaajan avustuksella ja ne on vielä tehokkaitakin. Kyllä saa reidet ja peppu kyytiä! Lenkkeilläkin voi nyt omassa olohuoneessa. ;-)

Täytyy yrittää pelata Wii Fitillä säännöllisesti ja toivoa, että niitä tuloksiakin alkaa näkyä. Nyt oon päivittäin vetänyt sillä n. tunnin reenin, ja kyllä hien saa pintaan. Nyt vaan kun koulu ja työt taas alkaa, täytyy vähän pistää reeniaikataulua uusiksi, sillä ei enää välttämättä aamulla ehdi kuntoilla. Jos ei sit oo reipas ja herää tuntia aikaisemmin mitä yleensä... ^^;

Hieno laite, suosittelen!

Hayao Miyazakin uusimman elokuvan Ponyo tunnarimusa vihellettynä





Hot Pepper -lehden mainos, joka jää varmasti soimaan päähän. Kaela Kimura.




Kaela Kimura ~ Real Love, Real Heart


  © Blogger template 'TotuliPink' by Ourblogtemplates.com 2008

Back to TOP