Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

lauantai 29. marraskuuta 2008

Leffayö.

Viime yönä järjestettiin ainejärjestön kanssa leffayö. Katsoimme viisi elokuvaa, jotka olivat järjestyksessä Narayama bushiko (Ballad of Narayama), Hôhokekyo tonari no Yamada-kun (My Neighbors the Yamadas), Ai no borei (Intohimon Valtakunta), Kaidan Shin Mimibukuro: gekijô-ban (Tales of Terror) ja Naisu no mori (Funky Forest: The First Contact).


Ensimmäisenä katsomamme Narayama bushiko on vuonna 1983 valmistunut remake 50-luvun samannimisestä elokuvasta. Elokuva on voittanut useita palkintoja sekä Japanissa että ulkomailla. Narayama bushiko kertoo vuoristokylän elämästä historiallisessa Japanissa. Aiheena on erityisesti "obasute", eli vanhusten hylkääminen vuorille kuolemaan; tätäkin on Japanissa harrastettu aikoinaan. Elokuva oli mielenkiintoinen ja helppo ymmärtää, mukavaa vaihtelua siis viimeaikoina katseltuihin taide-elokuviin.

Hôhokekyo tonari no Yamada-kun on Studio Ghiblin tuottama anime-elokuva vuodelta 1999, ja se kertoo japanilaisesta perhe-elämästä tämän päivän Japanissa. Piirustustyyli on erikoinen mutta sopii hyvin tähän elokuvaan. Elokuva on huoleton ja hauska ja mielestäni se todellakin kuvastaa hyvin japanilaista perhe-elämää; sen verran mitä siihen olen todellisuudessa päässyt itsekin tutustumaan. Koko leffayön elokuvista tämä oli viihdyttävin.


Ai no borei on erotiikkaelokuva vuodelta 1978. Tämä elokuva on voittanut palkinnon mm. Cannesin elokuvajuhlilla, kuten Narayama bushikokin. Elokuva kertoo nuoren miehen ja vanhemman naisen kielletystä rakkaudesta ja se sijoittuu historialliseen Japaniin. Vaikka genrenä onkin erotiikka, ei sen tasoisia kohtauksia ollut kovinkaan montaa. Menee siis ihan perus-draamana tämä. En oikeen odottanut tältä elokuvalta mitään, joten pääsin yllättymään positiivisesti. Kyllä tämän mielellään katseli.

Kaidan Shin Mimibukuro: gekijô-ban on kokoelma viiden minuutin pituisia kauhuelokuvapätkiä. Yhteensä nämä pätkät kestävät hieman yli kolme tuntia, mutta me katsoimme tällä kertaa näistä vain kymmenen, eli yhteensä hieman alle tunnin verran. Aikaisemmin olen katsonut kyllä nämä kaikki. Jotkut pätkistä ovat pelottavia, jotkut hauskoja ja jotkut vaan outoja. Pätkät ovat niin lyhyitä että yhteen ei tosiaankaan ehdi kyllästyä, eli nämä kaikki katselee mielellään. Hyvä puoli tässä on myös se, että jos ei kaikkia kerralla jaksa katsella niin voi hyvin pätkiä osiin. Muutamat pätkät liittyvät toisiinsa, mutta lähes kaikki ovat vain itsenäisiä tarinoita.

Viimeisenä katsoimme viime kerralla jo mainitsemani elokuvan Naisu no mori. Elokuva on vuodelta 2005 ja se edustaa genreltään psykedeliaa. Elokuvassa on monta erillistä juonta, jotka kuitenkin jollain tavalla liittyvät lopulta toisiinsa. Pätkät ovat välillä erittäin outoja ja tuntuvat unelta; en tiedä onko ohjaaja itse nähnyt tällaisia unia ja päättänyt koota niistä elokuvan, mutta en kyllä ihmettele jos näin on. Elokuvassa on hyvät musiikit, ja tämä kannattaakin katsella sellaisessa tilassa tai sellaiseen vuorokaudenaikaan, että ei haittaa vaikka kotiteatterin bassot laittaisikin täysille ja voluumin kaakkoon. Kaikessa outoudessaan tämä on todellakin katsomisen arvoinen; kannattaa välillä poiketa siitä mainstream-tarjonnasta ja valita joku tämän tyylinen elokuva.

Näiden elokuvien lisäksi katsottiin eilen taas osana manga & anime -kurssia elokuva nimeltä Hoshi no koe, tai englanniksi Voices of a Distant Star.


Elokuva on siinä määrin mielenkiintoinen, että sen on piirtänyt ja ohjannut animealan amatööri kotistudiossaan yksin. Elokuvassa esiintyvän pojan ääni on hänen oma äänensä ja tytön ääni hänen kihlattunsa ääni. Musiikin on tehnyt hänen ystävänsä.

Hoshi no koe on vuodelta 2003 ja se kestää vain 25 minuuttia. Elokuva kertoo tytön ja pojan välisestä rakkaudesta, vaikka he ovat valovuosien päässä toisistaan. Tämäkään elokuva ei ole kovin kaupallinen tarinallisesti, mutta se on silti yllättäen päässyt myös kansainväliseen levitykseen.

Huh, on tässä tullut taas viikonlopulle elokuvia kerrakseen. Tasan viikko siihen JLPT:iin ja kertailtavaa on vielä paljon, huomasin sen harjoituskokeessa. Onneksi elokuvien katselu on hyvää kuunteluharjoitusta; ehkä tän elokuvamäärän vuoksi juurikin tuo kuuntelu on se mun vahvin osa-alue. ;-) Täytyis saada elokuviin japanin kielinen tekstitys niin saisi sitten kohennettua sitä heikointakin osa-aluetta, kanjilukutaitoa.

Kirjoittelen varmaan seuraavan kerran sitten tunnelmia sen JLPT:n jälkeen. Töistäkin alkoi joululoma, joten voi nyt tulevan viikon keskittyä vain opiskelemiseen. Peukut pystyyn ja omamorit tanaan!

perjantai 21. marraskuuta 2008

Belladonna - utsukushii onna!

Tänään katsottiin taas anime & manga -kurssilla elokuva. Vuorossa oli taide-elokuva nimeltä "Kanashimi no Belladonna".


Tämä on ohjaaja Eiichi Yamamoton anime-elokuva vuodelta 1973, sekä Mushi Productions -tuotantoyhtiön kolmas ja viimeiseksi jäänyt elokuva. Tuotantoyhtiön kaksi edellistä elokuvaa oli tehty mangan isän Osamu Tezukan nimissä, mutta jostain syystä tyyliä vaihdettiin aika rajustikin tähän kolmanteen elokuvaan tultaessa.

Kanashimi no Belladonna on tarkoitettu aikuisille, eikä se ole kaupallinen tai suurille markkinoille tähdännyt elokuva. Vastaavanlaista animea en ole koskaan ennen nähnyt. Elokuva sijoittuu keskiajan Ranskaan, ja sen päähenkilönä on Jeanne-niminen nainen, joka joutuu paholaisen riivaamaksi. Elokuvassa kuvataan kuinka tämä nuori nainen muuttuu riivatuksi joutumisen myötä. Tässä on aika paljon happoisaa materiaalia, en suosittele nuorille katsojille!

Ei elokuva sinällään huono ollut, mutta erilainen ja hieman ahdistava. Osaltaan 70-luvun vapaamielinen meininki on varmasti vaikuttanut siihen miksi elokuva on välillä visuaalisesti melko ahdistava ja epilepsiakohtauksia edistävän värikäs. En tätä kuitenkaan katsoisi ihan vaan rentoutuakseni, vaan aika analyyttinen ote tämän katsomiseen on otettava. Elokuva ei menestynyt Japanissa, joten pian Mushi Productions joutui konkurssiin.

Nyt alkoi soimaan kyllä päässä musiikit tästä elokuvasta, otsikossa on sanoitusta biisistä, joka kuullaan useita kertoja elokuvan aikana. Ihan hyvät musiikit oli!

Tänään taas illalla pidettiin bänditreenit ja alkaa olla biisit ihan hyvässä jamassa. Ensi kerralle pitäisi opiskella pari biisiä lisää; Furuido - Sanae-chan (tosin pop-versiona) ja joku Suomesta kertova japanilainen biisi, jota en ole vielä saanut kuulla, mutta muut sitä mainostivat bändille sopivaksi. Seuraavat reenit pidetään valitettavasti vasta kahden viikon päästä, sillä ensi viikon perjantaina järjestämme ainejärjestön kanssa leffayön!

Tuli sattumalta vastaan musiikkivideo Ruuju no dengon -biisiin, joka on meillä ohjelmistossa. On kyllä magee!



Tollanen bling bling -asu on kyllä saatava! ;-) Tää biisi esiintyy Majo no takkyûbin (Kikin lähettipalvelu) -elokuvassa, et sieltä se on tuttu jos tutulta kuulostaa.

Tulipas nyt 70-lukupainotteinen postaus, musiikkia ja elokuvaa tuolta happoisalta vuosikymmeneltä.

Kahden viikon päästä olisi Helsingissä se JLPT ja ensi keskiviikkona pidetään siihen liittyen harjoituskoe. Kuukauden päästä pitäisi sinne Japaniinkin taas reissata. Nopeasti se aika vierii! Harmittaa vaan kun tuo jenin kurssi on huomattavasti huonompi meille suomalaisille mitä esimerkiksi viime kesänä, joten reissu tulee vähän kalliimmaksi. Mutta minkäs sille voi, sitä se on aina valuuttakaupan kanssa pelatessa.

Olin yhteyksissä Yukaan, Eriin ja Chiemiin et mentäis porukalla Kiotossa taas karaokeen, mutta Yuka on muuttanut Tokioon työn perässä ja Erillä on Okayamassa työkiireitä, joten he eivät valitettavasti pääse tulemaan Kiotoon. Onneksi Chiemi kuitenkin sanoi pääsevänsä 28. päivä moikkaamaan mua, jei! Toi japanilaisten työtahti on kyllä ihan käsittämätön. Vaikka kuinka olis uusivuosi kynnyksellä, pitää töitä vaan painaa...

Koska tykkään postata kuvia, niin tässä vielä yksi!


Tää on leffayössäkin esitettävästä elokuvasta "Naisu no Mori" (engl. Funky Forest). On oikeesti tosi hauska ja psykedeelinen elokuva, tätä voin suositella mutta kuitenkin pienellä varauksella. Ei ole taaskaan ihan mainstream-leffa.

Tää blogihan alkaa muodostua melko elokuvapainotteiseksi. Mut no, nää on japanilaisia elokuvia niin liittyy siis myös Japaniin. ;-) Noista muista leffayön elokuvista enemmän seuraavassa postauksessa!

sunnuntai 16. marraskuuta 2008

All About Lily Chou-Chou.

Noniin, nyt oon vähän tutkinut tätä blogspotia ja sen ominaisuuksia, ja täytyy kyllä sanoa että tykkään huomattavasti enemmän kuin Livejournalista! Miks en ole aikaisemmin tänne eksynyt...

Nyt kun viikko alkaa olla lopuillaan, ajattelin kertailla vähän mitä tässä on tullut puuhailtua ja mitä olis pitänyt puuhailla.

Katsottiin tällä viikolla koulussa kaksi elokuvaa. Ensimmäinen näistä oli tarkoitettu lähinnä ensimmäisen vuoden opiskelijoille osana reaalikurssia, mutta koska en ollut nähnyt sitä ajattelin käydä katsomassa. Onneksi menin!


Elokuvan nimi oli otsikon mukaisiesti "All About Lily Chou-Chou", tai japaniksi "Riri ShuShu no subete". Elokuva kertoi nuorista lukiolaisista ja heidän ongelmistaan jotka nykypäivän Japanissa ovat todellista totta; koulukiusaaminen, näpistely, teiniprostituutio... Elokuvan sitoi yhteen artisti nimeltä "Lily Chou-Chou", jonka musiikkia kuulimme läpi elokuvan. Elokuvassa näimme myös useita otteita anonyymien käyttäjien kirjoituksista Lilylle omistetulla foorumilla.

Elokuva kesti 2,5h ja mielestäni aika vierähti kuin siivillä. Elokuva kuitenkin jakoi selkeästi mielipiteitä kun keskustelimme siitä sen päätyttyä. Moni ei pysynyt yhtään kärryillä tai ahdistui elokuvasta. Ehkä tämä elokuva olisi pitänyt näyttää opiskelijoille vasta toisena tai kolmantena opiskeluvuonna? En keksinyt muuta syytä miksi sytyin siihen itse niin kovin, kun suurinosa oli ihan päinvastaista mieltä. ;-)

Toinen elokuva joka tällä viikolla koulussa katsottiin, tällä kertaa osana kurssia "Anime & Manga II", oli nimeltään "Millennium Actress", tai japaniksi "Sennen joyû".


Elokuva kertoi tytöstä, joka nuorena sai eräältä kapinalliselta mieheltä avaimen. Tyttö ryhtyy näyttelijäksi, koska sillätavoin hän pääsee matkustamaan ja uskoo näin löytävänsä tämän miehen, jota hän kuvailee elämänsä rakkaudeksi. Elokuva tapahtuu tämän tytön muistoissa, kun dokumenttiryhmä haastattelee häntä. Elokuvassa pääsee hyppäämään erilaisille aikakausille ja hyvin erilaisiin ympäristöihin, joka välillä tuntui vähän sekavalta, mutta samalla toi elokuvaan tiettyä kiinnostavuutta.

Elokuva kesti vain 1,5h ja piti kyllä otteessaan tämän ajan. Tästä DVD:stä löytyy myös Suomijulkaisu. Sennen joyû:n ohjaaja Satoshi Kon oli muuten viikko sitten lauantaina vierailemassa Helsingissä. Itse en valitettavasti päässyt paikalle.

Näiden elokuvien lisäksi viikko on mennyt lähinnä opiskellen ja töitä tehden. Perjantai-iltana pääsi opintojen keskeltä vähän rentoutumaankin, kun pidettiin meidän Jidôhanbaiki-bändin kanssa bänditreenit. Tämän syksyn ohjelmisto koostuu toistaiseksi neljästä biisistä: Blue Hearts - Linda Linda, Yumi Arai - Ruuju no dengon, Round Table - Let me be with you, Home Made Kazoku - Shounen heart. Lisäyksenä toivottavasti saadaan tähän pian enkaakin; itse toivoisin pääsevämme harjoittelemaan Sayuri Ishikawan biisiä "Amagigoe".



Tällä biisillä on myös hieno musiikkivideo, mutta sen liittäminen pois YouTubesta oli kielletty. Kantsii silti katsoa. ;-)

Eiliseksi suunniteltu opiskelusessio jäi lahnausfiiliksen vuoksi väliin, mutta aion nyt ottaa kiinni oikeen urakalla. Nyt siis muutama tunti opiskelua ennen sunnuntai-illan hömppäohjelmaa "Project Runway". Huomenna ja ylihuomenna pidän oppilailleni japaninkielenkokeen; toivottavasti menestys on suuri!

lauantai 15. marraskuuta 2008

Uusi blogi, uudet kujeet.

Alko raivostuttamaan kun livejournalissa tuli ihan aiheeseen liittymättömiä erektiolääkemainoksia sun muita siihen sivuun, niin tuntu et on aika vähän vaihtaa maisemaa! :-D Muutenkin teki vähän mieli välillä kokeilla jotain uutta.

Blogin otsikko on "unagidon", koska kerroin edellisessäkin blogissa aika paljon japanilaisesta ruuasta ja laitoin kuvia siihen liittyen, joten ehkä tänkin teema pyörii japanilaisen ruuan ympärillä. ;-) Teemoina tietysti myös Japani yleisesti, japanin kieli ja matkustaminen.

Niin, unagidon on siis ankeriasta riisipedillä. Nimi ois voinut olla myös "nattoo", mutta koska translitterointitavan valinta tuotti ongelmia, päädyin tähän vaihtoehtoon sen ongelman välttämiseksi. ;-)

Edellinen blogi löytyy siis osoitteesta http://lottimus.livejournal.com - sieltä löytyy kahden japanin matkan matkapäiväkirjat.

Täytyy tätä nyt vähän testailla et tietää mitä kaikkee täältä löytyy, ehkä tää täst lähtee rullaamaan! ;-D