Ginkakuji, Kinkakuji ja Heian-jingu.

Huuh aika on taas mennyt täs pari päivää ihan vauhilla ja ollaan oltu aamusta iltaan menossa. Nyt pitäis olla jo pakkaamassa kamoja kasaan kun huomenna siirrytään täältä hotellista Yukikon nurkkiin pyörimään, mut piti täs vähäse tulla kertomaan kuulumisia ja iskemään kuvia veppiin.

Eilen ostettiin 500 jenin bussikortit joilla saa ajella päivän aikana niin paljon kuin tykkää. Metrothan täällä on vähän nopeempia ja kätevämpiä, mutta ne ei kulje noille reunamille jossa suurin osa nähtävyyksistä sijaitsee. Siispä tiedossa oli tukalia bussimatkoja muiden turistien kera.

Ensin jonotettiin Ginkakujille vievään bussiin parikyt minsaa. Jonot oli siis ihan kaameet mut onneks busseja tuli koko ajan. Oltiin sit meidän vuorolla onneks jonossa melko edessä, niin päästiin istumaankin. Noihin bussimatkoihin kannattaa kyllä varata aikaa; ei ihan nopeeta puuhaa oo se.

Ginkakujin edessä luki että päärakennus eli hopeinen temppeli on remontissa ja se valmistuu vasta maaliskuussa 2010. Harmi, mutta käytiin silti alueella ja on se jokatapauksessa kiva paikka! Itse oon aikasemminkin käynyt joten ei haitannut se remontti, mutta harmi muulle seurueelle.

Ginkakujilta otettiin taas bussi kohti Kinkakujia, eli kultaista temppeliä. Valittiin vähän syrjäisämpi bussipysäkki joten päästiin taas istumaan kun muut turistit tuli vasta seuraavalta pysäkiltä kyytiin. Oli taas sillit purkissa -menoa, mutta perille päästiin.

Kinkakujilla oli ihan järkyttävä määrä ihmisiä. Oli yrittämisen takana että sai yhtään hyvää kuvaa otettua, mutta jotain jäi käteen!

Temppelikierrosten jälkeen shoppailtiin vielä kovasti ja rahahan paloi. Nähtiin Kawaramachilla pari suomalaistakin. Shoppailujen jälkeen käytiin Matsuyassa syömässä bibindonit, nam! Oli vähän hinnat nousseet, kun kesällä bibindon oli 390 jeniä ja nyt 420.

Tänään käytiin aamusella vähän kierteleen Kioton aseman aluetta. Syötiin ranskalaisessa kahvilassa vähän aamupalaa ja välipalaks vielä jätskiannokset. Huhh tuli taas makeenkiintiö vähäks aikaa täyteen.

Kun oltiin aikamme kierrelty ja vähän jotain ostettukin, käytiin vielä supermarketissa hakemassa viimeiset tuliaiset ja vietiin ne sit hotlalle. Saatiin arpalippuja, joilla sai sitten supermarketin pihalla pyörittää lottorumpua ja sieltä sit tuli joko valkosii palloi tai värikkäitä palloi ja sen mukaan sitten palkittiin. Sain pyörittää mun kolmella lipulla jostain syystä vain yhden kerran ja sain valkoisen pallon, joten sain lohdutuspalkinnoksi nenäliinoja. Joku japanilainen täti iski äidille kasan lottolappuja käteen kun hänellä oli johonkin kiire eikä niitä sit halunnut käyttää, ja äiti sai niillä viisi kertaa pyöritellä, mutta valkosia palloja oli nekin, ja viisi nenäliinapakettia iskettiin käteen. Kaikenlaista.

Kun oltiin sit vielä käyty hotellilla, mentiin metrolla Higashiyamalle ja vierailtiin Heian-pyhäköllä. Siellä oli jo uudenvuodenvalmistelut meneillään, kun oli nuolia laitettu merkitsemään kulkusuuntaa ja kullattuja osia kaiteista suojattu muovein, sillä 1.1. jengi käy rukoilemassa noilla pyhäköillä sankoin joukoin. Me ei mennä 1.1. Heian-pyhäkölle, mutta Fushimi-inarille kyllä. Sillit purkissa -meininkiä taas luvassa.

Ainiin, käytiin eilenillalla Lauran kanssa yleisessä kylpylässä tässä kävelymatkan päässä. Maksaa 410 jeniä se ja saa siellä muutamissa altaissa kylpeä menemään. Ulkona on valkoinen allas joka on rikkipitoinen ja hajukin on sen mukainen. Sisällä oli pari poreallasta, kylmäallas, vihreä tuoksuallas ja sähköallas! Oltiin siinä vihreessä altaassa lillumassa kun laura aatteli et mikähän tää viereinen allas on ja tökkäs sinne kätensä ja sai kaameen sähärin! Hulluutta. Pitihän sen vielä se muutama kerta siinä kokeilla kun ei uskonut, ja tökkäs sit koko kätensä sinne jossa oli pukukopin avain niin tuli kyl kunnon iskut siitä. Jännintä oli että se sähkö kulki vaan siinä yhdessä nurkassa sitä allasta sellasten pisteiden välillä, muualla altaassa ei tuntunut mitään... Hyvä kun tossakaan ei ollut mitään varotusta, mitä jos ois jotain sydänvaivoja ja tonne vaa menis?

Niih, vielä tähän päivään. Käytiin Heian-jingun jälkeen pyörähtämässä Gionissa jos ois geishoja tai maikoja osunut silmään, mut vaikka siinä aika kauankin muiden turistien kanssa palloiltiin, ei ainutkaan geisha tai maiko näyttäytynyt. Höh. Viimeksi kun kävin just tolla kadulla, näin useita maikoja vaikka en niitä ees mennyt sinne katsomaan vaan olin vaan ohikulkumatkalla. Nyt oli vaan huono tuuri. Ens kerralla sitten!

Juuh, huomenna sit siirrytään Yukikolle ja vietetään siellä uutta vuotta. Yukikolla on siellä kone ja netti niin jos kerkeen niin kirjoittelen sieltäkin jotain ja pistän kuvia uudenvuoden hienoista ruuista. Näyttäviä ne on ja japanilaisten mielestä erityisen herkullisia, mutta suomalaisilta oon kuullut että ei oikeen maistu ne miltään. Mut kerronpa sit omat kokemukseni täällä! Hyvää uutta vuotta; nauttikaa tekin siellä Suomessa nakeista ja perunasalaatista sekä rakettien paukkumisesta!

Kiotossa.

Eilen saavuttiin tänne Kiotoon. Aamupäivällä käytiin heittämässä kamat tänne hotellille ja jatkettiin matkaa kävellen lähistöllä sijaitsevalle Sanjûsangendô-temppelille. Kävin temppelillä viime kesänä ensimmäisen kerran, ja se on kyllä hieno paikka. Laitoin tonne aikasemmin jonkun netistä löytämäni kuvan temppelin sisältä, mutta itse siellä ei saa ottaa kuvia. Ulkopuolella kuvia saa kuitenkin ottaa. Sanjûsangendô on maailman pisin puurakennus ja mittaa sillä on muistaakseni 120 metriä.

Laura osti myös ennustuksen, josta sai kaikista huonoimman kohtalon. Ei se mitään, sidotaan vaan kiinni tällaseen mestaan niin hyvin menee taas!

Sanjûsangendôn jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Kiyomizudera-temppeliä. Mentiin vähän oikoreittiä paikallisen hautausmaan läpi, jossa maisemat oli kyllä hienot.

Täällä on kyllä nyt hienon näköistä, kun tää Kioto on vuorten ympäröimä ja vuorten huiput näyttää olevan valkoisenaan lumesta.

Oikoreitit läpäistyämme olimmekin jo Kiyomizuderan alueella vuoristossa, josta on kivat näkymät yli Kioton. Sitä ei oikein huomaakaan kuinka korkealle tulee kiivettyä pikkuhiljaa kun lähtee tulemaan Kioton asemalta vuoristoa kohti.

Alueella on hauska temppeli, jonne mennään portaat alas ihan pilkkopimeään ja siellä seurataan sitten kaidetta ettei eksy. Ei mitään hajua voisko sinne sitten eksyä jos siitä päästäis irti ja lähtis vaan seikkailemaan, mutta en viitsinyt kokeilla. Kävin tuolla kolme vuotta sitten kun kävin Kiyomizuderalla viimeksi, mutta en muistanut että siellä tosiaan oli noin pimeää, ettei mitään nähnyt. Siinä sitten tuli törmäiltyä edellämenevään ihmiseen, mut eipä se mitään. Reitin päässä on kivi, jota pitää pyörittää ja sitten toivoa. Toivottavasti nyt toiveet toteutuu.

Pimeään temppeliin sisäänpääsy maksoi 100 jeniä ja itse Kiyomizuderalle 300 jeniä. Muistin että se maksoi 600 jeniä joten säästyi taas muutama satku. :-p Kiyomizuderalla oli ihan mielettömästi porukkaa ja kuvia oli siksi hankala ottaa, mut muutamia sai napsastua.


On meitä kyllä kelitkin täällä suosineet, kun ei oo tarvinnut sateessa värjötellä. Kylmä täällä tosin illalla ja yöllä on ihan niinkuin Suomessakin. Onneks huoneessa on lämmitin.

Tänään tavattiin mun kirjekaveri Chiemi ja käytiin syömässä, shoppailemassa ja karaokessa porukalla. Oli tosi kiva päivä ja aika lensi kuin siivillä! Oli kivaa nähdä taas pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Chiemilläkin on jo alkanut uuden vuoden loma, kuten monella muullakin japanilaisella. Tää viikonloppu on ollut japanilaisten osalta yhtä juhlimista lomien alkamisen vuoksi. Iloista jengiä on liikenteessä!


Huomenna sitten ostetaan bussikortit 500 jenillä ja lähdetään käymään Ginkakujilla ja Kinkakujilla. Bussikortti kannattaa ostaa jos meinaa mennä bussilla enemmän kuin kaksi matkaa päivän aikana, sillä yksi matka on aina 220 jeniä. Toivotaan huomiselle taas hyviä kelejä!

Metrolla ympäri Osakaa.

Tänään on matkusteltu Osakan metroilla ihan koko rahan edestä. Meidän piti aamulla ostaa no-my-car-day-metroliput, joilla saa 650 jenin hintaan matkustella metroilla niin paljon kuin tykkää päivän aikana, mutta sit bongattiinkin täältä hotellilta tollanen pakettitarjous, jolla sai lipun Kaiyukan-akvaarioon johon siis tänään oltiin menossakin, ja sit sellasen metrokortin yhteishintaan 2400 jeniä. Pelkkä sisäänpääsy Kaiyukaniin on normaalisti 2000 jeniä, joten muutama sata jeniä siis säästyi, jei!

Aamupalan jälkeen lähdettiin sit metrokortit kourassa kohti Kaiyukania. Paikalle löysi helposti yhden metrolinjan vaihdon jälkeen. Kun käppäiltiin akvaariolle päin, tuli vastaan matkamuistomyymälä, josta äiti ja Laura ostivat itselleen tollaset aamutakit. Vähänniinku yukatat on ne. Siinä kun keskenämme pölötettiin niin tää myyjä tulee siihen "Suomi?" Tunnisti meidän puheesta et oltiin Suomesta, ja kerto et siinä kojulla on käynyt paljon suomalaisia joten on oppinut tunnistamaan kielen. Osasi hän myös sanoa "kiitos". :-)

Kaiyukan oli tosi magee paikka, ei oo tullut niin monipuolisessa akvaariossa käytyä. Merenelävää oli jos jonkinlaista kahdeksan kerroksen verran; ylimmässä kerroksessa pintakaloja ja alempana sitten pohjakaloja. Monet altaat olivat tosi isoja ja niihin näki pinnalle toisesta kerroksesta ja pohjalle toisesta. Kaikista isoin allas taisi olla joku neljän kerroksen kokoinen ja siellä oli 12 metrisiä valashaita ja muita mageita eläväisiä!

Satuttiin ison akvaarion kohdalle juuri rauskujen(?) ruokinta-aikaan.

Oli siellä kalojen lisäksi vielä mm. saukkoja ja pingviinejäkin, mutta ne kuvat on toisella muistikortilla joka jäi tonne huoneeseen niin en saa nyt tähän.

Kaiyukanilla meni aikaa joku parisen tuntia, jonka jälkeen käytiin syömässä okonomiyakia viereisessä Fûgetsu-ravintolassa. Hyvvää oli!

Kun oltiin mahamme saatu täyteen suunnattiin nokkamme kohti Osakan linnaa. Ei oikeen tullut seurattua ajankulua joten kerettiin linnalle juuri ja juuri ennen sulkemisaikaa. Sisälle kuitenkin päästiin ja ehdittiin siellä puoli tuntia kierrellä ennen kuin paikka pistettiin kiinni.

Kun Osakan linna meni kiinni ja ilta alkoi pimenemään, siirryimme metrolla Umedaan ja 170 metrisen rakennuksen katolle ihailemaan öistä Osakaa. Ilta oli ihan pilvetön ja näkyvyys oli todella hyvä!

Tää mesta on ilmeisesti suosittu treffipaikka näin iltaisin, sillä paikalla oli todella paljon japanilaisia nuoria pariskuntia söpöilemässä. Mentiin sinne sit turistia leikkiin ja pilaamaan tunnelma! ;-D

Tos illalla käytiin viel syömässä curryriisit ja ostin jälkkäriks vielä taiyakia hernekeitolla, taisiis paputahnalla. Hyvvää! Piti syödä tänään paljon lämmintä, sillä oli tähän asti kylmin päivä ja luntakin satoi! Ei jäänyt kyllä maahan se yhtään, mutta sieltä sitä tuli.

Huomenaamuna lähdetään junalla kohti Kiotoa ja siellä on taas paljon nähtävyyksiä luvassa! Toivottavasti saan siellä wlanin toimimaan niin voi tännekin päivitellä taas reaaliajassa.

Arima ja Universal Studios.

Nyt on joulut juhlittu oikeen kunnolla. Väsyttääääää!

Eilen päiväsellä lähdettiin bussilla kohti Arimaa, noin tunnin matkan päähän Osakasta. Arimassa kirjauduttiin meidän porukan sekä Rikun, Klasun, Oskarin, Mirjan ja Tuiren kanssa Arima Grand Hotel -nimiseen hulppeeseen kylpylähotelliin. Siellä meidät toivotti tervetulleeksi joukko kimonoihin pukeutuneita naisia ja he olivat valmiita kantamaan meidän tavaratkin huoneisiin. Hotellissa oli myös mm. oma pelihalli kaikkien mahtavien kylpyläpalveluiden lisäksi.

Huoneeseen asettauduttuamme ja maisemia ihmeteltyämme kävimmekin jo joulupöydän kinkkuun. Riku ja Oskar olivat hakeneet Osakan Ikeasta kinkkua, graavilohta, silliä, pipareita, glögiä, rosollia ja vielä joitain höysteitä. Lisäksi Mirja ja Tuire olivat leiponeet kaksi herkullista mansikkakakkua!

Tässä kuvassa vielä maistellaan teetä ennen joulupöytään siirtymistä.

Mirja ja Tuire sekä joulumansikkakakut! Nomnom!

Kun oltiin saatu mahamme täyteen, aloimme pikkuhiljaa siirtyä kohti yhdeksännen kerroksen kylpylätiloja. Hotellin puolesta naiset sekä miehet saivat oman kauneudenhoitopussinsa sekä sukat ja yukatat, jotka sitten puimme päällemme ennen onseniin siirtymistä. Tässä meidän koko tonttujoukko ennen kylpemään siirtymistä!


Kylvyt olivat toooosi kauniita ja ihania! Naisten puolella oli sisällä yksi suuri kuuma-allas, yksi pieni kylmäallas sekä yksi rautapitoinen kuuma-allas, joka oli väriltään ruskea. Lisäksi ulkona oli yksi poreallas ja kaksi tällaista ruskeavetistä allasta. Se rautapitoinen vesi tekee kuulemma hyvää iholle!

Kun oltiin siinä aikamme kylvetty, huomasi eräs työntekijä Lauran tatuoinnin ja ei kuulemma saanut siellä viiletellä menemään tatuoinnin kanssa joten hänen piti poistua. Mutta eipä se mitään, kun oltiin muutenkin juuri lähdössä. Työntekijät olivat todella pahoillaan, ja tarjosivat mahdollisuutta mennä yksityiskylpyyn ilman lisämaksua joko samana iltana tai seuraavana aamuna. Eipä kuitenkaan tullut sitä mahdollisuutta käytettyä hyväksi, mutta on se palvelu kyllä hyvää, kun tultiin useamman kerran pyytämään anteeksi useamman ihmisen voimin ja tarjoamaan niitä kylpyjä.

Kun oltiin siinä sitten kylvetty, siirryttiin takaisin hotellihuoneeseen jatkamaan syömistä!

Ruoka oli hyvää ja sitä oli todellakin riittävästi! Jäi vielä ylikin, ja joku lintu oli käynyt sit mm. ylimääräiset sinihomejuustot imailemassa parvekkeelta yön aikana. ;-)

Joskus yhdeksän jälkeen alettiin sitten korjaamaan pöytää kun puoli kymmeneltä oli henkilökunta tulossa viemään pöydän pois ja levittämään futonit yötä varten lattialle. Lähdettiin sitten siksi aikaa pois jaloista pyörimästä, yukatat ja tonttulakit päällä kiertelemään alakertaa.

Alakerrassa oli paljon hotellin asiakkaita viettämässä iltaa baarissa ja pelihallissa jne., ja he olivat erittäin huvittuneita näin jouluisan tonttujoukon nähdessään. Pojat saivat jopa kutsuja tulla esittämään joulupukkia muutamien japanilaisten jengien bileisiin. Otettiin heistä paljon kuviakin ja osoiteltiin: "joulupukki!! joulupukki!!"

Käytiin pelihallissa myöskin joulupurikurassa. Kahdeksan henkeä pienessä purikurakopissa tekee jo tiukkaa!

Illalla käytiin vielä käppäilemässä hotellin puutarhassa, joka oli hienosti jouluvalaistu. Otin vähän videoakin kun lauleskeltiin petteri punakuonoa ja muita jouluhittejä japanilaisten kannustaessa parvekkeelta, mutta oon nyt niin väsynyt että en jaksa alkaa lataamaan tänne videota, joten lisään sitten myöhemmin. Jokatapauksessa, aivan mahtava ja ikimuistoinen jouluaatto aivan satumaisissa maisemissa!

Aamulla käytiin aamupala-buffetissa joka oli täynnä jos jonkinlaista herkkua. Sain taas pitkästä aikaa syödä nattoota ja muita japanilaisia aamupalaerikoisuuksia ja olin kyllä iloinen ja sen mukaisesti söinkin sitten mahani ihan täyteen.

Tarjolla oli japanilaisten herkkujen lisäksi myös mm. flesh fruitseja.

Aamiaisen jälkeen siirryttiin bussilla taas Osakaan ja Universal Studiosille meidän kolmen porukalla. Paikan päälle löydettiin hyvin, mutta sitten Universal Studiosin asemalle päästyämme oli vaikea paikantaa säilytyslokeroita, ja sitten kun sellaiset paikansimme, tarvitsi niitä käyttääkseen omistaa toimiva puhelinliittymä, jota tällä hetkellä meillä ei täällä ole. Siinä sitten epätoivon partaalla kuitenkin huomattiin ihan aseman edessä oleva tavaransäilytyspiste, jossa sai 300 jenin hintaan säilyttää koko päivän tavaroitaan ihan oikeiden ihmisten valvomassa pisteessä. Sinne siis reput ja ei kun menoks! Ainiin, käytiin me siinä välissä vielä sushiakin syömässä.

Ostettuamme liput Universal Studiosille, tutkimme karttaa hetken ja päätimme sitten hypätä ensimmäiseen laitteeseen joka tuli vastaan, se oli Hollywood Dream -vuoristorata, jossa mentiin kohtuu pitkä ja mukava rata vaunulla, jossa omalle paikallensa sai valita näppäimillä viidestä eri biisistä mieleisensä joka sitten melko kovaa kuului penkistä. Oli tosi jees! Jonotusaika oli kyltin mukaan 90min, mutta selvittiin n. tunnissa.

Siinä Hollywood Dreamin jonossa ehdittiin tehdä vähän sotasuunnitelmaa, ja aateltiin käytä Jaws -laitteessa sekä Jurassic Park -laitteessa. Ensin mentiin siihen Jawsiin, josta ei oikeen tiedetty mitään että millanen se tulee olemaan, ja koska äiti sai traumoja ensimmäisestä laitteesta ei hän enää uskaltanut tulla mukaan joten jonotettiin taas n. tunnin verran Lauran kanssa tähän laitteeseen.

Laitteen edessä oli tällanen hirvitys!

Tässä laitteessa mentiin veneeseen, jossa ihmisiä oli ehkä joku toistakymmentä, sekä mukana oli myös veneen keulassa opas. Opas esitteli itsensä ja kertoi vievänsä meidät kivalle ajelulle ympäriinsä. Ensimmäisen kulman takana nähtiin kuinka toinen vene oli juuri vajoamassa pohjaan ja tää opas sitten siinä näytteli kauhistunutta. Sit nähtiin siellä kauempana tosi ison hain käyvän pinnassa. Opas sitten kaivoi haulikon esiin ja alkoi umpimähkään ammuskella ympäriinsä ja vesi vaan suihkusi aina siellä minne päin hän ampui.

Sitten kun siinä oltiin tarpeekseen ammuskeltu, siirryttiin turvaan venevajaan, josta kuitenkin hetken kuluttua tää hai tuli seinästä läpi! No ei kun äkkii taas veneellä karkuun toisele puolelle vajaa, jonne tietty hai seuras. Opas sit jatkaa sillä haulikolla ampumista ja osuu joihinkin kaasuputkiin, josta seuraa hullu räjähdys ja liekkien kuumuuden tunsi veneeseen asti. Hai siinä kanssa vieressä taas pärskytteli vettä päälle. Veneellä sitten seilailtiin läpi liekkimeren ja lopulta opas sai hain tapettua, jei! Selvittiin turvassa perille! :-D Oli kyl ihan mahtava laite!

Jawsin jälkeen mentiin sit Jurassic Park -laitteeseen, johon äitikin taas uskaltautui mukaan kun kerrottiin kuinka makee Jaws oli.


Jurassic Parkiin jonoteltiin kans joku tunnin verran ja ostettiin matkalla automaatista sadeviitat, sillä näytti kyllä jengii aika hyvin kastuvan siitä laitteesta poistullessaan.

Laite oli taas vähän niinkuin turistikierros ympäri Jurassic Parkia, mutta auton sijaan veneellä. Veneessä ei myöskään ollut opasta, vaan opastus kuului kaiuttimista. Matkan varrella nähtiin paljon kiltinnäköisiä dinosauruksia ja sitten ohjauduttiin vahingossa kielletylle alueelle jossa tapahtui kuten Jurassic Parkissakin ja dinot pääsi valloilleen. Siellä ne sit riehu ja välillä sylki vettä meidän päälle ja sen sellaista. Laitteen lopussa noustiin korkealle ylös ja tultiin pystysuoraan alas ja kastuttiin läpimäräksi sitten sen mäen alapäässä. Taino oltais kastuttu jos ei olis ollut niitä sadeviittoja. :-p Tää oli kyl kans tosi jees laite, hienosti tehty lavasteet! Mut ei ollut ihan niin jännä mitä Jaws, se oli nii huippu!

Ei jaksettu enää lähteä sitten jonotteleen laitteisiin, sillä jonotusajat oli tunnista kahteen tuntiin ja ilta jo pimeni. Kierreltiin kuitenkin ympäri puistoa ja otettiin valokuvia ja käytiin ylikalliissa putiikeissa. On kyl ihan tosi mageennäkönen mesta toi Universal Studios! Otin paaaljon kuvia, mutta tässä nyt muutama.

Nyt on kyl niin väsy, että täytyy tästä siirtyä pikimmiten nukkumaan. Huomenna sitten vielä ympäri Osakaa ja lauantaina kohti uusia kujeita ja Kiotoa. Palailemisiin!

Nara.

Tänään käytiin Narassa, Japanin vanhassa pääkaupungissa lyhyen matkan päässä Osakasta. Nää itse matkat paikanpäälle ja sieltä pois ei olleet kuitenkaan niin lyhyitä kun ois voinu, sillä Naraan päin mentäessä mentiin vähän väärään junaan ja sillä sit joku puol tuntii väärään suuntaan ja sieltä puol tuntii takasin, eli tunti meni siinä hukkaan. Kun oltiin lähdössä Narasta takaisin Osakaan, oli just parin pysäkin päässä sattunut onnettomuus (ilmeisesti joku taas hypännyt raiteille...) joten poliisi sit tukki sen alueen ja ei päästy liikkumaan lähes kahteen tuntiin. No, lopulta kuitenkin perille päästiin, vaikka hermohan siinä meinasi mennä.

Narassa käytiin ensin imailemassa joulujälkkärit Mister Donutissa ja sitten alettiin rauhallisesti siirtymään kohti Tôdaijin ympäröimiä alueita ja sen lukuisia elukoita. Käytiin myös matkanvarrella olevissa putiikeissa ostoksilla, ja sain sieltä joululahjaksi äidiltä panda-haalarin! On kyllä hieno se. Naamiaisia odotellessa.

Temppelialueilla tepastelee vapaana paljon peuroja/kauriita, mitä ne nyt sitten oikealta nimeltä onkaan. Maassa on myös paljon papanoita. Matkamuistomyymälöissä myydään peuran papana -suklaata sekä myös mm. buddhan räkäpalleroita. Myydään siellä myös keksejä, joita voi sitten näille nälkäisille elukoille syöttää samalla kun ne hyökkäävät kimppuun!

Ei oo näköjään tää eläin saanu tarpeeksi keksejä, kun pitää ketjuja järsiä.

Kun oltiin aikamme tepasteltu puistoissa ja saatu tarepeeksemme matkamuistomyymälöistä, suuntasimme vihdoinkin Tôdaijin temppelille. Kyseessä on siis maailman suurin puurakennus jonka sisällä on Japanin suurin buddha-patsas. On se kyllä magee paikka. Tässä on vähän videokuvaa temppelin sisältä, sekä yks kuva itse alueen ulkopuolelta, sillä laitoin jo aikaisemmin kuvan itse puurakennuksesta ulkoapäin.

Rakennuksen sisällä on myös mm. puupilari, jonka läpi on tehty sisällä olevan buddha-patsaan nenänreiän kokoinen läpimenotie. Siitä kun läpi menee niin saa sit tietty paljon onnea. Aikamme siinä Lauraa yllytettyämme liittyi hän japanilaisten lasten joukkoon ja meni kuin menikin tämän nenänreiän läpi; tietysti japanilaisen yleisön kovasti vieressä kannustaessa ja paikallisen mummelin häntä avustaessa.

Temppelillä taas aikamme pyörittyämme ja onnenkalut ostettuamme lähdimme kävelemään kohti juna-asemaa, tietysti ensin ravintolan kautta koukaten. Ja juna oli siis myöhässä, kuten jo mainitsinkin. Perille Nanbaan tosiaan kuitenkin päästiin, ja käytiin vielä vähän sadan jenin kaupassa ihmettelemässä ja ostamassa halpoja namuja sun muuta, ja sit tultiin takoyaki-kojun kautta kotiin. Hyvä reissu oli!

Huomenna sitten lähdetäänkin kohti Arimaa ja Rikun joulubailuja jossa vietetään siis koko yö, joten seuraavan kerran kirjoittelen aikaisintaan ylihuomenna. Joulubailujen jälkeisenä päivänä mennään sinne Universal Studiosille, joten varmaan taas kirjoiteltavaa seuraavaan viestiin löytyy!

Hyvää joulua!