Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Ginkakuji, Kinkakuji ja Heian-jingu.

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

tiistai 30. joulukuuta 2008

Ginkakuji, Kinkakuji ja Heian-jingu.

Huuh aika on taas mennyt täs pari päivää ihan vauhilla ja ollaan oltu aamusta iltaan menossa. Nyt pitäis olla jo pakkaamassa kamoja kasaan kun huomenna siirrytään täältä hotellista Yukikon nurkkiin pyörimään, mut piti täs vähäse tulla kertomaan kuulumisia ja iskemään kuvia veppiin.

Eilen ostettiin 500 jenin bussikortit joilla saa ajella päivän aikana niin paljon kuin tykkää. Metrothan täällä on vähän nopeempia ja kätevämpiä, mutta ne ei kulje noille reunamille jossa suurin osa nähtävyyksistä sijaitsee. Siispä tiedossa oli tukalia bussimatkoja muiden turistien kera.

Ensin jonotettiin Ginkakujille vievään bussiin parikyt minsaa. Jonot oli siis ihan kaameet mut onneks busseja tuli koko ajan. Oltiin sit meidän vuorolla onneks jonossa melko edessä, niin päästiin istumaankin. Noihin bussimatkoihin kannattaa kyllä varata aikaa; ei ihan nopeeta puuhaa oo se.

Ginkakujin edessä luki että päärakennus eli hopeinen temppeli on remontissa ja se valmistuu vasta maaliskuussa 2010. Harmi, mutta käytiin silti alueella ja on se jokatapauksessa kiva paikka! Itse oon aikasemminkin käynyt joten ei haitannut se remontti, mutta harmi muulle seurueelle.

Ginkakujilta otettiin taas bussi kohti Kinkakujia, eli kultaista temppeliä. Valittiin vähän syrjäisämpi bussipysäkki joten päästiin taas istumaan kun muut turistit tuli vasta seuraavalta pysäkiltä kyytiin. Oli taas sillit purkissa -menoa, mutta perille päästiin.

Kinkakujilla oli ihan järkyttävä määrä ihmisiä. Oli yrittämisen takana että sai yhtään hyvää kuvaa otettua, mutta jotain jäi käteen!



Temppelikierrosten jälkeen shoppailtiin vielä kovasti ja rahahan paloi. Nähtiin Kawaramachilla pari suomalaistakin. Shoppailujen jälkeen käytiin Matsuyassa syömässä bibindonit, nam! Oli vähän hinnat nousseet, kun kesällä bibindon oli 390 jeniä ja nyt 420.

Tänään käytiin aamusella vähän kierteleen Kioton aseman aluetta. Syötiin ranskalaisessa kahvilassa vähän aamupalaa ja välipalaks vielä jätskiannokset. Huhh tuli taas makeenkiintiö vähäks aikaa täyteen.

Kun oltiin aikamme kierrelty ja vähän jotain ostettukin, käytiin vielä supermarketissa hakemassa viimeiset tuliaiset ja vietiin ne sit hotlalle. Saatiin arpalippuja, joilla sai sitten supermarketin pihalla pyörittää lottorumpua ja sieltä sit tuli joko valkosii palloi tai värikkäitä palloi ja sen mukaan sitten palkittiin. Sain pyörittää mun kolmella lipulla jostain syystä vain yhden kerran ja sain valkoisen pallon, joten sain lohdutuspalkinnoksi nenäliinoja. Joku japanilainen täti iski äidille kasan lottolappuja käteen kun hänellä oli johonkin kiire eikä niitä sit halunnut käyttää, ja äiti sai niillä viisi kertaa pyöritellä, mutta valkosia palloja oli nekin, ja viisi nenäliinapakettia iskettiin käteen. Kaikenlaista.

Kun oltiin sit vielä käyty hotellilla, mentiin metrolla Higashiyamalle ja vierailtiin Heian-pyhäköllä. Siellä oli jo uudenvuodenvalmistelut meneillään, kun oli nuolia laitettu merkitsemään kulkusuuntaa ja kullattuja osia kaiteista suojattu muovein, sillä 1.1. jengi käy rukoilemassa noilla pyhäköillä sankoin joukoin. Me ei mennä 1.1. Heian-pyhäkölle, mutta Fushimi-inarille kyllä. Sillit purkissa -meininkiä taas luvassa.



Ainiin, käytiin eilenillalla Lauran kanssa yleisessä kylpylässä tässä kävelymatkan päässä. Maksaa 410 jeniä se ja saa siellä muutamissa altaissa kylpeä menemään. Ulkona on valkoinen allas joka on rikkipitoinen ja hajukin on sen mukainen. Sisällä oli pari poreallasta, kylmäallas, vihreä tuoksuallas ja sähköallas! Oltiin siinä vihreessä altaassa lillumassa kun laura aatteli et mikähän tää viereinen allas on ja tökkäs sinne kätensä ja sai kaameen sähärin! Hulluutta. Pitihän sen vielä se muutama kerta siinä kokeilla kun ei uskonut, ja tökkäs sit koko kätensä sinne jossa oli pukukopin avain niin tuli kyl kunnon iskut siitä. Jännintä oli että se sähkö kulki vaan siinä yhdessä nurkassa sitä allasta sellasten pisteiden välillä, muualla altaassa ei tuntunut mitään... Hyvä kun tossakaan ei ollut mitään varotusta, mitä jos ois jotain sydänvaivoja ja tonne vaa menis?

Niih, vielä tähän päivään. Käytiin Heian-jingun jälkeen pyörähtämässä Gionissa jos ois geishoja tai maikoja osunut silmään, mut vaikka siinä aika kauankin muiden turistien kanssa palloiltiin, ei ainutkaan geisha tai maiko näyttäytynyt. Höh. Viimeksi kun kävin just tolla kadulla, näin useita maikoja vaikka en niitä ees mennyt sinne katsomaan vaan olin vaan ohikulkumatkalla. Nyt oli vaan huono tuuri. Ens kerralla sitten!

Juuh, huomenna sit siirrytään Yukikolle ja vietetään siellä uutta vuotta. Yukikolla on siellä kone ja netti niin jos kerkeen niin kirjoittelen sieltäkin jotain ja pistän kuvia uudenvuoden hienoista ruuista. Näyttäviä ne on ja japanilaisten mielestä erityisen herkullisia, mutta suomalaisilta oon kuullut että ei oikeen maistu ne miltään. Mut kerronpa sit omat kokemukseni täällä! Hyvää uutta vuotta; nauttikaa tekin siellä Suomessa nakeista ja perunasalaatista sekä rakettien paukkumisesta!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu