Kiotossa.

Eilen saavuttiin tänne Kiotoon. Aamupäivällä käytiin heittämässä kamat tänne hotellille ja jatkettiin matkaa kävellen lähistöllä sijaitsevalle Sanjûsangendô-temppelille. Kävin temppelillä viime kesänä ensimmäisen kerran, ja se on kyllä hieno paikka. Laitoin tonne aikasemmin jonkun netistä löytämäni kuvan temppelin sisältä, mutta itse siellä ei saa ottaa kuvia. Ulkopuolella kuvia saa kuitenkin ottaa. Sanjûsangendô on maailman pisin puurakennus ja mittaa sillä on muistaakseni 120 metriä.

Laura osti myös ennustuksen, josta sai kaikista huonoimman kohtalon. Ei se mitään, sidotaan vaan kiinni tällaseen mestaan niin hyvin menee taas!

Sanjûsangendôn jälkeen lähdettiin kävelemään kohti Kiyomizudera-temppeliä. Mentiin vähän oikoreittiä paikallisen hautausmaan läpi, jossa maisemat oli kyllä hienot.

Täällä on kyllä nyt hienon näköistä, kun tää Kioto on vuorten ympäröimä ja vuorten huiput näyttää olevan valkoisenaan lumesta.

Oikoreitit läpäistyämme olimmekin jo Kiyomizuderan alueella vuoristossa, josta on kivat näkymät yli Kioton. Sitä ei oikein huomaakaan kuinka korkealle tulee kiivettyä pikkuhiljaa kun lähtee tulemaan Kioton asemalta vuoristoa kohti.

Alueella on hauska temppeli, jonne mennään portaat alas ihan pilkkopimeään ja siellä seurataan sitten kaidetta ettei eksy. Ei mitään hajua voisko sinne sitten eksyä jos siitä päästäis irti ja lähtis vaan seikkailemaan, mutta en viitsinyt kokeilla. Kävin tuolla kolme vuotta sitten kun kävin Kiyomizuderalla viimeksi, mutta en muistanut että siellä tosiaan oli noin pimeää, ettei mitään nähnyt. Siinä sitten tuli törmäiltyä edellämenevään ihmiseen, mut eipä se mitään. Reitin päässä on kivi, jota pitää pyörittää ja sitten toivoa. Toivottavasti nyt toiveet toteutuu.

Pimeään temppeliin sisäänpääsy maksoi 100 jeniä ja itse Kiyomizuderalle 300 jeniä. Muistin että se maksoi 600 jeniä joten säästyi taas muutama satku. :-p Kiyomizuderalla oli ihan mielettömästi porukkaa ja kuvia oli siksi hankala ottaa, mut muutamia sai napsastua.


On meitä kyllä kelitkin täällä suosineet, kun ei oo tarvinnut sateessa värjötellä. Kylmä täällä tosin illalla ja yöllä on ihan niinkuin Suomessakin. Onneks huoneessa on lämmitin.

Tänään tavattiin mun kirjekaveri Chiemi ja käytiin syömässä, shoppailemassa ja karaokessa porukalla. Oli tosi kiva päivä ja aika lensi kuin siivillä! Oli kivaa nähdä taas pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Chiemilläkin on jo alkanut uuden vuoden loma, kuten monella muullakin japanilaisella. Tää viikonloppu on ollut japanilaisten osalta yhtä juhlimista lomien alkamisen vuoksi. Iloista jengiä on liikenteessä!


Huomenna sitten ostetaan bussikortit 500 jenillä ja lähdetään käymään Ginkakujilla ja Kinkakujilla. Bussikortti kannattaa ostaa jos meinaa mennä bussilla enemmän kuin kaksi matkaa päivän aikana, sillä yksi matka on aina 220 jeniä. Toivotaan huomiselle taas hyviä kelejä!