Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Finally a decent Internet access here in The USA.

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

tiistai 7. heinäkuuta 2009

Finally a decent Internet access here in The USA.



















Mjoh, täällä ollaan ja viela ihan hengissä. Meidän Bostonin YMCA-hotellissa oli tietsikkahuone jossa pääsi käymään vepissä, mutta siellä oli blokattu mm. Facebook ja Blogger. Pallontallaajien foorumia ei oltu kuitenkaan osattu blokata, joten oon pari kertaa käynyt sinne kuulumisia kirjoittelemassa. Tietsikkahuone oli auki vain aamulla ja illalla hetken aikaa, joten en ehtinyt kuin pari kertaa siellä kirjoitella. Copy-pasteen ne Pallontallajiin kirjoittamani jutut tähän, kunhan ensin tähän väliin kerron vähän tästä päivästä...

Aamulla lähdettiin kymmenen aikaan hostelliltamme kohti bussiasemaa. Bussiasemalta bussin kohti NYCiä piti lähteä klo 11, mutta se täyttyikin jo n. 10:40 joten pääsimme matkaan jo silloin. Aamu oli alkanut hienosti ja oltiin ajoissa liikenteessä, kunnes... Noin puolivälissä matkaa, jossain päin Connecticutia kuului pamahdus ja sitten pysähdyttiinkin jo moottoritien reunaan. Rengashan se siellä puhkesi. Ajeltiin sitten hiljakseen rikkinäisellä renkaalla seuraavasta rampista ulos moottoritieltä, sillä bussilla ei tietenkään ollut vararengasta. Siinä sit mentiin ekalle huoltsikalle kyseleen rengasta. No, ei ollu. Sit mentiin seuraavalle, ei ollut sielläkään. Kolmas kerta toden sanoo, joten sopiva rengas löytyi sieltä.

Siinä sit meille sanottiin että renkaanvaihdossa menee n. 15min, et voitte jalotella tässä sen aikaa. Tässä vaiheessa oltiin jo about tunti pyöritty siinä pienessä kylässä etsien sopivaa rengasta. Auringonpaahteessa seisoskeltiin reippaasti yli puoli tuntia, ennen kuin päästiin jatkamaan matkaa. Kuski ei kyl osannut yhtään, kun ajeli vielä sen puolisentuntia ympäri sitä kylää kun ei löytänyt takaisin route 91:lle. H-u-o-h. Lopulta oltiin siis n. kaksi tuntia aikataulusta myöhässä.

NYCiin selvittiin joskus kuuden jälkeen. Bussi jätti meidät China Towniin, josta otettin metro muutamien pysäkkien päähän, jossa meidän sit piti vielä metroa vaihtaa. Eipä sit keksitty et mikä metro meidän pitää ottaa, ja katottiin kartasta et tästähä hilpasee meidän bussiasemalle (josta siis oltiin lähdössä etiäppäin motellille) hyvinkin pikaisesti. No eipä se matka 57th streetiltä 42 streetille nyt ihan niin lyhyt ollutkaan matkalaukkujen kanssa hirveessä ihmisvilinässä. Ei siinä oikeen ekasta NYC-kokemuksesta pystynyt kunnolla nauttimaan hirveetä vauhtia ravatessa. ;-D

Noh, bussiasemalle selvittiin vähän ennen seiskaa, ja meidän bussi New Jerseyn puolella sijaitsevalle Super 8 -motellille lähtisi seiskalta. Oltiin katottu Google Mapsista reitti valmiiksi, ja siinä sanottiin et bussimatka tänne kestää 29 minuuttia. Ei siis kauheesti oltu skarppina alkumatkasta et missä mennään...

Matkaa oli mennyt n. 10 minuuttia, kun huomattiin vasemmalla puolella et tossahan se meidän motelli tosiaan on, jäädääs äkkii pois! Eipä se sit niin helposti käynytkään. Kysäistiin kuskilta et missäs se pysäkki on niin seuraava oli Newmarkissa, pitkän highway-pätkän jälkeen. Kyllä Jyväskylän juntit taas selkeesti osaa. Eipä täällä isossa maailmassa taideta noin vain highwayn reunalle bussipysäkkejä tehdä. Mentiin sit Newmarkiin.

Newmarkissa (about 40min päässä NYCistä) oltiin hyppäämässä bussista pois ja oltii jo luovuttamas ja ottamas taksi, kun kuski sanoi että hän kääntyy tästä eniveis 20min kuluttua takaisin päin, et jättää meidät sit tähä motellin eteen. Huh. Kiltti setä. Jutskailtiin siinä odottaessa kaikenlaista Suomesta, ja jotain 2 dollarin seteleitä se näytti mitkä kuulemma on ollut aikaisemmin Suomen rahaa... Öö... Selkee. :-D

Lopulta n. klo 20:30 bussi jätti meidät suoraan motellin eteen. Ahh. Nyt ollaan siis täällä, piiiitkän reissun jälkeen. Eipä sitä aina kaikki voi ihan putkeen mennä...

Tilattiin huoneeseen lähipitseriasta 28 tuumainen lihapullapitsa. On kyl iso. Hintaa oli 18 dollaria, ei paha! Ihan huoneen ovelle kävi pitsakuski sen tuomassa. Tääl on paljon kaapelikanaviikin, ja nyt tos pyörii National Treasure.

Tää on kyl tosi miellyttävä mesta. Hintaa tällä huoneella oli yhteensä vähän päälle $100, et samoihin hintoihin mennään mitä meidän YMCA-hostelli Bostonissa. Ei tosiaan paha.

No nyt kun ollaan tän päivän angstit saatu pois päiväjärjestyksestä, copy-pasteen tänne Pallontallaajiin kirjoittamani kertomukset Bostonista. Niis ei oo sit ääkkösiä, mut koittakaahan saaha selvää! ;-)

30.6., Boston.

Saavuttiin tanne Bostoniin eilen joskus neljan aikoihin paivalla. Rajamuodollisuudet menivat erittain joutuisasti ja tulli ei edes kysellyt mitaan. Sormejaljet ja valokuvat otettiin talteen rajalla. Oltiin kentalta ulkona alle tunnissa koneen saapumisesta. Suomen paassa tosin Ville sattui Bostonin koneeseen nousevien seulonnan satunnaisotokseksi ja tutkittiin paasta varpaisiin. Itse naa viranomaisetkin olivat vahan et "noi tuolla USA:n paassa on vahan sellasia et vaativat meita tutkimaan koneeseenmenijat..."

Jooh, kerronpa tassa nyt ens alkuun sen, etta taalla hostellilla soi talla hetkella palohalytin. Kun kaveltiin tanne pain niin kaks paloautoa viiletti tahan pillit paalla ja sit ku saavuttiin tahan niin ne oli jo lahdossa pois. Ilmeisesti vaara halytys, ja toi nainen tuossa tiskilla sanoi etta ei paasta nyt huoneisiin kun ton halytyksen ajan hissit on kiinni. Toivottavasti kohta paastaan huoneeseen!

Eilen kappailtiin lahinna tassa lahialueilla. Tosi kivalla seudulla taa YMCA. Taa on tosi iso rakennus ja meidan huone on kuudennessa kerroksessa. Huone on aika alkeellinen mutta ihan hyvan kokoinen. Siina on oikeastaan kaksi huonetta joissa molemmissa on yksi kerrossanky. TV:ta tai muita mukavuuksia ei ole oikeen tarvekaan. Hinta n. $30/naama/yo. Hyvien metroyhteyksien paassa ja itse tallakin alueella on vaikka mita! Ostettiin $15 hintaiset 7 paivan metrokortit, joilla saa menna niin paljon kuin tykkaa. Halpaa!

Tanaan aamulla kaytiin ensin syomassa vastapaisessa aamupalapaikassa kananmuna-papu-pekoni-jalapeno-salsa-taytteiset aamupalaburritot. Oli hyvaa ja silla jaksoi pitkalle paivaan. Aamiaisen jalkeen lahdettiin metrolla kohti Bostonin akvaariota.

Akvaariolta ostettiin $44 hintaiset Boston City Passit, joilla paasee viiteen eri kohteeseen talla yhdella konttasummalla. Yksi naista kohteista on tama akvaario, johon sisaanpaasy on normaalisti $19,95. Otettiin siihen paalle viela 45min kestoinen IMAX-teatterin 3D-naytos merenalaisesta elamasta, jonka juonsi Jim Carrey.

Itse akvaario oli vahan pettymys. Pari nayttelyosastoa oli suljettu joten itse alueen kiersi melko nopeasti. Verrattuna Osakan akvaarioon taa oli kyl aika heikko, mutta kyllapa sen nyt katseli.

Akvaario kierrettyamme mentiin vieressa sijaitsevaan IMAX-teatteriin katsomaan naytos. Ovella saatiin 3D-lasit ja sit siirryttiin saliin, jossa paikan sai valita paikalliseen tapaan vapaasti. Valkokangas oli New Englandin suurin, ja alkudemossa sanottiin sen olevan kolmen sinivalaan kokoinen. Suuri se tosiaankin oli. Kun naytos alkoi, olin ihan woooooou. Lahtolaskenta viidesta yhteen lenteli mun paalle sielta ruudulta, voi vitsit oli siistii! En tija, kaikki varmaan ootte jo tutustunu naihin 3D-teattereihin mut mulle taa oli ensimmainen kerta ja oli kylla toooosi mahtavaa. Siina vaiheessa kun merikaarmeet tuli iholle ja merileijona kavi antamassa pusun otsalle fiilis oli kyl aika siide.

Tassa vahan illemmalla kaytiin viela opastetulla ajelulla Duck Toursin mukana. Siina ajettiin toisen maailmansodan aikaisella vehkeella, joka kulkee maalla ja vedessa, ympari Bostonia n. tunnin ajan. Hintaa oli opiskelijalle n. $26 joka tuntui aika suurelta, mutta kylla kierros informatiivisuudellaan ja kuskin olemuksella maksoi itsensa takaisin. Suosittelen!

Tanaan on ollut tosi sumuinen paiva ja aika viileaa. Eilen oli kylla kirkasta ja lamminta. Toivotaan et saat vahan kirkastuu ja lampenee.

Huomenna ollaan suunniteltu menevamme tiedemuseoon, johon myoskin paasee tuolla City Passilla. Normaalihinta olisi $19. Ainiin, ostettiin muutakin tekemista jo valmiiksi. Perjantaisin tuolla akvaarion IMAX-teatterilla naytetaan vahan muutakin kuin luontodokkareita. Ohjelmalehtisessa luki etta siella pitaisi olla Dark Knight naytossa, mut ku mentiin ostaan lippuja niin sanottiin et talla viikolla ei ole enaa sita vaan se on vaihtunut uudeksi Star Trek -leffaksi. Noh, ostettiin sit liput siihen. Maksoi opiskelijahintaan n. $11. Perjantai-iltana siis tiedossa 3D Star Trek -kokemus!

5.7., Boston

Keskiviikkona 1.7. lahdettiin aamulla metrolla kohti tiedemuseota (Museum of Science tai MOS), jonne paastiin ilmaiseksi Boston City Passilla. Museo oli todella suuri ja viihdyimme siella useita tunteja. Suurin osa viihdykkeista oli kuitenkin selkeasti lapsille suunnattuja, ja onhan MOS kuulemma yksi Massachusettsin osavaltion suosituimmista luokkaretkikohteista. Sahko-osastolla kaytiin katsomassa "lightning!"-niminen demonstraatio, jossa nahtiin paljon hienoja sahkopurkauksia ja kuultiin kovia aania, seka saatiin faktatietoa ukkosesta ja salamoinnista. Aika siide oli se. Museossa oli myos mm. dinosaurusosasto, jossa jopa yksi dinosaurus oli koottu oikeista dinon luista.

Museon jalkeen kaytiin "ye olde union oyster house":ssa syomassa clam chowderit, eli paikallista simpukkakeittoa makean leivan (sokerikakun...) kera. Ravintola mainostaa itseaan USA:n vanhimmaksi ravintolaksi, ja legenda kertoo etta tassa ravintolassa on aikoinaan keksitty hammastikku. Myos mm. John F. Kennedy on ruokaillut ravintolassa useita kertoja. Itse keitto oli oikein hyvaa, mutta sen seurana ollut leipa vahan outo. Ihan sokerikakku oli se, mutta mukana tuli voita, et kaippa se oli ihan keiton kanssa tarkoitus syoda. Alunperin tuo keitto tarjoillaan viela leipakulhosta, joten oli vahan pettymys kun saatiin se tavallisessa soppakulhossa. ;-p

Lounaan jalkeen matkattiin vahan kauemmas Bostonin keskustasta JFK-museolle. Punaisen metrolinjan JFK-pysakilta piti ottaa viela ilmaisbussi jolla loydettiin paikanpaalle. Eipa tuo matka kavellenkaan olisi kauhean pitka ollut, mutta rankan vesisateen vuoksi bussi, varsinkin ilmainen sellainen, oli oikein hyva vaihtoehto.

JFK-museo naytti aika uudelta; ei varmaan kovin kauaa ole paikallaan seisonut, tai sitten sita on juuri uudistettu. Tannekin paastiin City Passilla ilmaiseksi, normaali hinta olisi ollut $12. Museo oli oikein mukava kierrella, ja nahtiinpa siella mm. aito kivenmurikka suoraan kuusta. Illalliseksi kaytiin viela syomassa japanilaisessa wagamama-ketjun ravintolassa. Hyvaa raamenia oli.

Torstaina 2.7. lahdettiin yhden metropysakin paahan taidemuseolle (The Museum of Fine Arts tai MFA). Myoskin tanne paastiin ilmaiseksi City Passilla, ja normaali hinta olisi ollut $17. Museo oli erittain kattava, ja n. kolme tuntia siella pyorittyamme emme vielakaan olleet joka nurkkaa tutkineet ja alkoi jo hieman pursuamaan taide korvista. Ei silla, museo oli siis aivan mahtava, mutta se kannattaa melkeinpa parin paivan aikana kayda koluamassa lapi. Siella luki lipunmyynnissa etta paasylipulla paasee jonkun tietyn ajan sisaan myos uudestaan museoon. Museossa oli taidetta maailman joka kolkasta, ja ehkapa hienoin osasto oli Egypti-osasto, jossa oli esineistoa ja patsaita yli 4000 vuoden takaa. Uskomattoman hyvin sailyneita. Museota oltiin viela parhaillaan laajentamassa n. puolellla entisestaan, joten kannattaa todellakin varata aikaa kun siella vierailee!

Loppupaiva vietettiin shoppaillen ja kaikki loysivat jotain kivaa itselleen. Ville osti myos veivattavan hataradion Radio Shackista, joten ollaan saatu nyt aamuisin ja iltaisin kuunnella mita USA:n radiolla on tarjota.

Perjantaina 3.7. saa oli pitkasta aikaa oikein aurinkoinen, ja meidan hostellin lahella olevan Prudential-pilvenpiirtajan huippukin nakyi ensimmaista kertaa sitten maanantain, joten suuntasimme sen nakoalatasanteelle ihmettelemaan maisemia. Myos tanne paastiin City Passilla ilmaiseksi, normaali hinta olisi ollut $12.

Pilvenpiirtajan paalta avautui todella kauniit maisemat joka suuntaan. Suosittelen todellakin, mutta selkealla saalla. Tama kaupunki osaa olla nimittain todella sumuinen!

Prudentialissa vierailun jalkeen suuntasimme matkamme metrolla kaupungin ulkopuolelle Campridgeen ja tietty Harvardin yliopistolle. Harvard Squarelta lahtee "Hahvahd unofficial tour" -niminen opastettu kierros n. tunnin valein, ja me tuppauduimme sellaiselle mukaan. Kierroksen nimessa "Hahvahd" on siis "Harvard" Bostonin murteella. Taalla jatetaan arrat pois. Taten myos car on cah ja park on pahk.

Opastettu kierros kesti noin tunnin ja sen aikana kavellaan ympari kampusaluetta nykyisten oppilaiden opastaessa ja kertoessa alueen historiasta, tavoista ja muusta. Kattavasti osasivat meidan oppaamme kertoa, ja olivat he lisaksi myos viihdyttavia. He nayttivat missa oli ollut edellisten oppilaiden, mm. Natalie Portmanin, Matt Damonin ja Bill Gatesin, seka monien USA:n presidenttien dormihuoneita, seka kertoivat opiskelijoiden tavoista ja kampuselamasta. Suosittelen tata kierrosta, jos vain taalla pain liikuskelee. Kierros ei periaatteessa maksa mitaan, mutta sen paatteeksi on hyva jattaa tippia, mikali vain on kierroksesta pitanyt, ja mehan pidimme!

Kierroksen paatteeksi kaytiin Harvardin kupeessa opiskelijamestassa syomassa "Beer & Burger" -lounaat. Hintaa lounaalla oli vain $9,99 ja se sisalsi vapaavalintaisen oluen seka burgerin, jonka sai valita muistaakseni viidesta eri vaihtoehdosta. Jos listalta ei mieleista olutta loytynyt, lupasivat he hankkivansa sen seuraavaksi kerraksi listalle. ;-p Oli viela aivan jarkyttavan iso annos.

Isoista annoskoista tulikin mieleen, etta taalla jos ottaa pienen aterian vaikkapa hampparimestassa, on se samankokoinen mita meilla monen paikan suuri ateria. Jos vertaa erityisesti limpparin koossa. Suuri juoma on taalla jo ihan naurettavan kokoinen. Halusin tanaan testata Dunkin' Donutsissa sellasen ison coolatta-juoman, kun oon pari kertaa sen pienen ottanut ja se on tooosi hyva se mansikanmakuinen sellainen, niin kylla sita sai jotain tunnin ajan imailla menemaan tuolla puistossa istuessa. ;-D Melkoisen tayttavakin oli se.

Mut mjoh, perjantai-iltana kaytiin viela kattomassa se Star Trek IMAX-teatterissa. Luultiin et se ois ollu 3D, mut eipa se ollutkaan. Oli vahan pettymys, mut eipa sita silti harmittanut kattella leffaa kolmen sinivalaan kokoiselta jarkyttavan hyvalaatuiselta ruudulta. Penkitkin olivat ihanan tilavat ja jalkatilaa oli ruhtinaallisesti. Leffa oli viela kaiken lisaksi oikein hyva.


Nyt alkaa kyl pitsat aika tehokkaasti jäähtymään ja väsymyskin painaa päälle, niin taidan lopettaa tän tekstin tähän. Itsenäisyyspäivästä en oo tosiaan vielkään kertonut, se oli siis lauantaina. Sillon oli konserttii ja ilotulitusta ja Freedom Trailia. Siitä vaikka ens kerralla sit vähän enemmän, mut toi kuva mis on tollanen lava on sieltä konsertista. Siellä esiintyi Neil Diamond. Joh. Nyt pitsaaaaaa!

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu