Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

日本旅(その7) ~ Japan trip (part 7)

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

maanantai 2. elokuuta 2010

日本旅(その7) ~ Japan trip (part 7)

7.7. käytettiin viimeiset valmiiksi ostamamme junaliput ja junailtiin Takayamalta Tokioon. Matka kesti noin 4,5 tuntia sisältäen vain yhden junanvaihdon Nagoyassa. Tokiossa saavuttiin Tokyon asemalle, josta vaihdettiin vielä Yamanote-linjalle ja matkattiin Komagomeen.

Ennen Fujille kapuamista tarkoituksenamme oli viettää yö kapselihotellissa. Olen aikaisemminkin yöpynyt Komagomessa sijaitsevassa Roscossa, joten sinne suuntasimme tälläkin kertaa. Käytiin kirjautumassa sisälle, sekä jättämässä Fujilla tarvitsemamme tavarat lokeroon, ja sit suunnattiin vielä Nipporin kautta Jôban-linjalla Minami-Senjûlle.

9.7. alkaen meille oli varattuna huoneet JUYOH-nimisestä hotellista, jossa sillä hetkellä asustivat meidän suomalaiset kaverit. Nää kamut oli kysyneet et voitasko jättää semmoset tavarat mitä ei Fujilla tarvita jo sinne hotellille venaileen, ja henkilökunta oli sen verran ystävällistä, että tähän myöntyivät, niin jätettiin sit pariks vuorokaudeks turhat kamat sinne. Eipä sitä kovin monen laukun kanssa sinne Fujille viitsinyt kiivetä. ;-)

Tavarat hotellille jätettyämme matkattiin vielä Shinjukuun ostamaan bussiliput seuraavalle päivälle kohti Fujia. Onneks muistin suunnilleen et mistä oltiin ostettu bussiliput kun käytiin kolmisen vuotta sitten Fuji-Q Highlandissa, joten ei tarttennu ihan hirveesti harhailla ympäri Shinjukua. Mentiin kuitenkin aluksi väärään jonoon, koska alakerrasta sai lippuja vain saman päivän vuoroihin, ja meidät ohjattiinkin sit yläkerran pieneen toimistoon, josta sai ostettua lippuja myöhemmille päiville. Hintaa bussilipuille tuli 2600 jeniä/nokka. Lähtö tapahtuisi klo 9:40.

Bussilippujen jälkeen ostettiin vielä parit taskulamput viereisestä Yodobashi Kamerasta ja jatkettiin sit matkaa takaisin meidän kapselihotellille. Loppuilta olikin sitten varattu rentoutumiselle ennen seuraavan päivän koitosta.



↑↑ Kapseleissa on oikein mukava nukkua. Ne on hyvinkin tilavia, omalla telkkarilla varusteltuja kopperoita. Meidän kapselihotellissa oli myös oma kylpylä ja sauna, jossa pääsi rentoutumaan oikein kunnolla. Naisten puolella ainakin oli tosi hyvät hiusten- ja ihonhoitotuotteetkin tarjolla ilmaiseksi. Siellä oli myös lepäilyhuone, jossa sai ostaa snacksia ja katsella tv:tä lepotuolista huopaan kääriytyneenä. Jokaisen lepotuolin edessä oli oma tv, ja kaiuttimet olivat lepotuolissa kiinteenä. Kyllä maistui lepäilyt!


Seuraavana aamuna käytiin ostamassa runsaat eväät viereisestä leipomosta ja conbinista ja suunnattiin kohti bussiasemaa. Bussimatka Kawaguchiko 5th stationille kesti vähän reilut kaksi tuntia.

Bussilla päästiin 2 400 metrin korkeuteen, niin kutsutulle viidennelle asemalle. Näitä viidensiä asemia on ympäri vuorta, joten reittinsä ylös voi valita. Kawaguchikon puoleinen viides asema oli hirmuinen turistirysä! Sinne saapui bussilasteittain turisteja, joilla ei ollut aikeissakaan kiivetä vuorelle; he tulivat vain syömään ravintoloissa ja ostamaan tuliaisia. Olipas kaupallinen mesta.

Fujille ei tule juoksevaa vettä, joten siellä oli paljon kylttejä, että vettä tulisi säästää. WC:ssä käyntikin maksoi 100 jeniä, vaikka ne eivät edes vedellä toimineet.

Vessareissujen ja viimeisten valmistautumisien jälkeen lähdettiin samantien kiipeämään.



↑ Aivan alkumatkasta olimme pirteitä ja intoa täynnä!

Päivä oli tosi sumuinen (tai siis pilvinen), joten ei päästy palamaan, vaikka meitä oli varoiteltu et tuolla palaa tosi helposti. Maisemat eivät auenneet pilvien vuoksi moneen tuntiin.



↑ Tauko kuudennella asemalla. Tästä eteenpäin vessoissa oli suositeltu lahjoitusmaksu, 200 jeniä. Kuudennella asemalla täytyi jo alkaa pistää enemmän vaatetta päälle.



↑↑ Maasto oli paikoitellen tuhkahiekkaa ja paikoitellen laavakiveä.



↑ Tästä alkoi vähän vaikeakulkuisempi osuus. Kun nähtiin tää suht jyrkkä laavakiviseinämä, ilme oli kaikilla vähän O__O ... Mut ei se sit ihan niin paha ollutkaan miltä se näytti. Toisaalta oli kiva, että välillä oli vähän erilaista maastoa; lisäksi mitä jyrkempi tie, sitä nopeemmin pääsee ylöspäin eli perille! :-D



↑↑↑ Jossain vaiheessa pilvipeite alkoi repeillä ja näkymät oli aika mageet. Aika mageet, eli siisteimmät mitä olin siihen mennessä nähnyt. :-D Rinteellä oli paikoitellen lunta, joten voitte kuvitella, et ei siel mitkään helteet olleet. Aurinko tosin vähän lämmitti loppumatkasta.



↑ Noin viiden tunnin kapuamisen jälkeen saavuttiin meidän hotellille - 3400 metrin korkeudessa sijaitsevaan Fuji Hotelliin. Majoitus varattiin puhelimella ennakkoon, ja hintaa tuli 5700 jeniä/nokka. Reissun kallein yö, mutta oli se aika mageessa paikassakin. :-D

Vaikka mestan nimi oli hotel, niin oli se silti semmoinen perus-vuoristomaja, eikä mikään luxury hotel. ;-D Majoituspuolella oli tilaa ehkä noin viidellekymmenelle hengelle, ja siellä nukuttiin vierivieressä muiden matkaajien kanssa. Koska olimme reissussa keskellä viikkoa ja ei-loma-aikaan, samassa tilassa nukkui lisäksemme vain yksi yhdysvaltalainen perhe sekä yksi pariskunta.



↑ Näkymät meidän majapaikalta oli huikeat. Eihän siinä malttanut käydä nukkumaan, kun halus vaan ihailla.

Joskus seitsemän aikaan illalla painoin kuitenkin pääni tyynyyn ja heitin korvatulpat korviin. Heräsin joskus kymmenen aikaan siihen, että olin ihan varma et nyt pitää lähtee. No eihän sitä sit pitäny. Menin käymään pihalla, ja vou kun oli taas siide maisema. Ihan pimeää, mutta alhaalla näkyi kapunkien valot. Hengailin siinä pihalla hetken hengittelemässä, kun tuntui, että mökissä en saanut happea ja päätä alkoi särkemään. Aattelin et nyt se vuoristotauti sit tuli, mut siinä vähän hengiteltyäni ja särkylääkkeen vedettyäni maistui taas uni aina sinne 2:30 saakka, jolloin saatiin herätys. Muilla ei ollut yö sujunut ihan niin putkeen, vaikka ei mullakaan mikään maailman parhaiten nukuttu yö ollutkaan.

Eväät naamaan vedettyämme, lähdimme kiipeämään ylöspäin noin klo 2:50. Matkaa meillä oli edessä vielä lähes 400 metriä ylöspäin, mutta matkaan tulisi menemään noin 1,5 tuntia, sanoi intterveppi ja majan henkilökunta. Vähän nopeammin ois varmaan selvinnyt, mutta paikoitellen joutui meneen semmosessa jonossa muiden kiipeilijöiden kanssa, että eteneminen oli tosi hidasta. Tosi moni näytti kiivenneen läpi yön ja väsyneinä siellä vetivät he varahappea naamaan. Voih, en ois kyllä kyennyt kiipeämään pimeällä koko reissua. Näytti niiiin väsyneeltä ja tuskaiselta.

Huipulle saavuttiin (muutamien rynimisten jälkeen) noin klo 4:20, juuri parahiksi auringonnousulle. Aurinko nousi puoli viiden jälkeen.




↑↑↑↑ Oli kyllä iloinen hetki. Oli vaan niin pirun kylmä, et piti vähän äkshyppyjä kyl vetästä ennen kuin se aurinko sieltä viimein pilkotti. (Note to self: ensi kerralla hanskat ja pipo mukaan)

Kun kerran ylhäällä oltiin, aateltiin kiertää Fujin kraateri. Luin vepistä et sen kiertää noin tunnissa, mut meillä meni ehkä vähän enemmän, kun pysähdeltiin sen verran.



↑ Kraateri. Oli se isompi miltä kuvassa näyttää... :-D



↑ Kraaterin toisella puolella.



↑ Noin puolivälissä kierrosta on sääasema, jonka kohdalla on oikeasti se huippu, eli Japanin korkein kohta, 3776 metriä merenpinnasta.



↑ Sääasema ja korkein kohta on tuolla kuvan vasemmassa yläkulmassa. Sinne vievä polku oli vähän jännittävä. Tultiin siis tuolta oikealta ja käveltiin ton jääalueen läpi tonne korkeimmalle kohdalle. Eihän me sillon tajuttu, että pudotus alas kraateriin ois ollut aikamoinen jos siitä ois jalka livennyt... Se polku oli tosiaan liukas, eikä siinä ollut kaiteita tai naruja. Oltiinpa pöljiä! :-D Mut ei siitä oikeen muutakaan polkua mennyt...


Alas lähdettiin sen jälkeen kun oltiin kraateri kierretty. Otettiin sama polku alas aina kahdeksannelle asemalle saakka, jonka jälkeen polku haarautui ylöstulevien ja alasmenevien omiksi poluiksi.



↑ Pysähdyttiin vielä kahdeksannella asemalla meidän majapaikalla syömään. Oli pakko saada jotain lämmintä, kun oltiin niin jäässä. Elämäni kallein kuppinuudeli (700 jeniä), mut kyllä maistui! :-D


Alastulo oli siksakkia menevää tuhkahiekka-kivi-tietä, jota pääsi parhaiten alas juoksemalla. Jos en ois hajottanut mun kumisaappaitani, ois se onnistunut vähän paremmin, sillä joutu aina juoksupyrähdysten välissä tyhjentään kengät siitä hiekasta. :-D Hiekka oli tosi liukasta, ja sen liukastumisen pysty oikeesti välttään parhaiten juoksemalla. Ihan loppuun asti en kuitenkaan jaksanut juosta, ja alasmenoon meni sit lopulta noin kolme tuntia.


Viidennelle asemalle palattuamme mentiin bussilipputiskille ostaan liput takaisin Tokioon. Ei ostettu lippuja ennakkoon, sillä ei tiedetty et monelta päästäis lähteen takas. Seuraava bussi oli kuitenkin myyty loppuun, ja jouduttiin odotteleen reilu tunti viidennellä asemalla seuraavaa.



↑ Ylimääräinen aika käytettiin syömällä Fuji-curryt. Oli hyvä ja hauska ruoka!


Kaikenkaikkiaan ihan mahtava kokemus, mut tosi rankka. Aloittelijaystävällinen on kuitenkin ainakin tuo Kawaguchikon puoleinen reitti, sillä ei se meille kellekään ollut ylivoimainen, kunhan pitää tarpeeksi taukoja ja menee omaa tahtia. Aloittelijalle en tosin suosittelis sitä yöllä kiipeemistä, sillä jos askelmia ei nää, on se paikoitellen vaarallista. Runsas nesteytys, hanskat, hattu ja muutenkin lämpimät vaatteet on must. Ylhäällä oli noin nolla astetta, ja tuulen hyytävyys oli järkky.

Täältä löytyy lisätietoa Fujille kiipeämisestä. Meidän käyttämä reitti oli siis Kawaguchiko Fujiyoshida, joka sijaitsee auringonnousun puolella.


Tässäpä vielä uudestaan tuo Fuji-video, jonka kyllä pastesin jo siellä reissussa tänne. Pistetään vielä tähän niin onpahan oikeessa välissä.




Paluumatka bussilla meni kaikilla nukkuen, ja Tokioon saavuttiin likaisina ja väsyneinä, mutta onnellisina.


Seuraavalla kerralla onkin sitten vuorossa Tokio!

3 kommenttia:

  • 2. elokuuta 2010 klo 8.12 , Blogger da hae cho kirjoitti...

    Voin uskoa, että olitte onnellisia!
    Viime vuonna, kun ite kävin Japanissa, ei päästy Fujilla läheskään ylös. Jonnekin aika alas niin en tiedä, mitä siitä oli niin iloa. Mentiinpä vielä bussilla.. .__. Pitää munkin joskus päästä tonne ihan ylös!! Mahto olla upeet näkymät.

    Toi kapselihotellikin näyttää mielenkiintoselta, mutta saattaisi silti olla liian ahdas mulle.. :D

     
  • 2. elokuuta 2010 klo 23.34 , Blogger Lotta 「lottimus」 Watia kirjoitti...

    da hae cho: Liekö ollut just sit se viides asema, se oli kyl tosiaan turistirysä ja uskon ettei kovin hyvää fiilistä jääny. :-D

     
  • 19. elokuuta 2010 klo 17.15 , Blogger kewashii kirjoitti...

    Aika uskomattomat maisemat.. :)

     

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu