Leffoja taas läpi yön.

Pidettiin perjantaina taas ainejärjestön järjestämä leffayö, jossa katottiin jälleen viisi leffaa aikavälillä 18-04. Oli oikein hyvät leffat valittu taas tällä kertaa. Tai no, ainakin suurin osa niistä oli oikein hyviä, vähemmistö sit vähän vähemmän hyviä. ;-)

Ensimmäinen elokuva oli lasten suosittuun manga- ja animesarjaan perustuva Gegege no Kitarô, joka kertoo möröistä ja kummituksista. Elokuva oli ihan huvittava, mutta ehkä vähän turhan pitkä, ja tosiaan tarkoitettu vähän nuoremmalle väelle. ;-) Kylläpä tuon silti katseli.

Seuraavana katsottiin jo aikaisemminkin katselemani Survival Style 5+, joka oli tän kerran happoelokuva. Tää on aivan mahtava elokuva, jossa on muutama erillinen tarina, jotka kuitenkin kietoutuvat toisiinsa. Siis todella hauska! Suosittelen ehdottomasti kaikille.

Kolmantena oli vuorossa anime-elokuva nimeltään Toki wo Kakeru Shôjo, joka kertoo lukiolaistytöstä joka alkaa aikamatkustaa. Elokuva oli erittäin hyvä, parhaita näkemiäni anime-elokuvia ehdottomasti. Suosittelen taas kaikille; oli sitten animen ystävä tai ei! Elokuvana hieno.

Sitten oli vuorossa elokuva nimeltään Megane. En tiennyt elokuvasta etukäteen mitään muuta kuin että se sijoittuu Okinawalle, Japanin eteläisimmälle saariryhmälle. Heti elokuvan alussa olin ihan varma, että elokuvan on ohjannut sama tyyppi, kuka on tehnyt elokuvan Kamome Shokudô (Ruokala Lokki), joka on kuvattu siis Suomessa. Tässä elokuvassa oli pari samaa näyttelijää, musiikit olivat samanlaiset, elokuvassa oli paljon ruokaa ja fiilis oli ihan samanlainen, sellanen kiva! Iittalan Aino Aalto -astiat vielä vahvistivat sitä, että tämän on pakko olla sama ohjaaja. Kotona tarkistin asian, ja kyllähän se vain näin olikin. Megane on kuvattu Kamome Shokudôn jälkeen. Suosittelen tätäkin elokuvaa kyllä kaikille! Elokuvasta tuli mukava fiilis ja se jotenkin rauhoitti ainakin minua, että ei tarvitse kokoajan olla menossa pää kolmantena jalkana, vaan elämästä voi ihan tosissaan vaan pysähtyä nauttimaan. Oiskohan se seuraava Japanin reissu sit Okinawalle? ;-)

Viimeisenä katsottiin suosittuun manga-sarjaan perustuva elokuva Lovely Complex. Elokuva kertoi tytöstä ja pojasta, joilla oli pituuskompleksi. Pitkä tyttö ja lyhyt poika siis. Elokuva oli tosi värikäs ja äänekäs; just silleen et huomas kyllä että mangasta on tehty tää! :-) Hyvät biisit soi läpi elokuvan; eka biisi oli Judy and Maryn RADIO. <3 Elokuvasta teki ihanan se, et siinä puhuttiin Kansain murretta, jota ei vaan voi olla rakastamatta. Ahh! Sain taas elokuvaa katsellessani ja kansai-beniä kuunnellessani uusia ajatuksia tulevaa kandintutkielmaani varten, jonka teen siis juurikin tuosta murteesta. Ihan hauska elokuva, mut vähän just sellanen hömppä. :-)

Sellanen leffayö! Noi kolme keskimmäistä on sellaset, joita suosittelen kyllä ihan kaikille. Kolme erilaista genree, mut jokainen tosi hyvä. Ensimmäisen ja viimisen voi kattella, jos on hömppäfiilis. :-D

Pakko viel loppuun pasteta JAMin RADIO, kun päähänhän se jäi taas tätä kirjoitellessa soimaan.

Nyt katteleen Amazing Racee; ens viikolla taitavat jo tulla Suomeen he, kannattaa kattella! :-)