Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

明日からアルバイト ~ will be returning to work tomorrow.

うなぎ丼 ♨ UNAGIDON

sunnuntai 3. tammikuuta 2010

明日からアルバイト ~ will be returning to work tomorrow.




























Vaikka koulu alkaakin vasta viikon päästä, paluu arkeen tapahtuu jo huomenna töiden merkeissä. Kyllähän tätä lomailua ois mielellään vielä jatkanut, mutta osaa näitä lomiakin sitten arvostaa kun välillä elää sitä arkea. ;-) Loman parhaita hetkiä on ne ensimmäiset päivät, kun tietää että saa vielä piiiitkään olla tekemättä mitään. :-) Hiihtolomaa odotellessa...! ;-D

Ens viikko ei meillä kyllä virallisesti oo ees lomaa koulusta, vaan se on taas sellanen etätyöviikko, jolle ollaan kyl saatu tehtäviä mitä pitäis sit vääntää. Fiksuhan ois tietty tehnyt ne tehtävät jo ennen joulua, mutta njääh, kivempi siirtää sit seuraavalle vuodelle ja toivoo et ne vaan itsestään katois... Miksei ne koskaan sit katoo?! Pitänee siis loppuviikosta vielä vähän tehtävii vääntää. Jos sais aikaseks mennä ihan koululle niitä tekeen niin sais jotain jopa aikaseksikin... Ehkä.


Jokin aika sitten yks mun Ameriikan sukulaisista, jota en oo koskaan tavannut, lisäs mut kaveriks Facebookissa. Vasta muutamia vuosia sitten saatiin kuulla näistä kaukaisista sukulaisista ylipäänsä kiitos Internetin, sillä henkilö nimeltä Amy Watia oli löytänyt mun sähköpostiosoitteen jostain päin veppiä ja laitto sit viestiä et oltaiskohan me sukua. Siinä sit vähän selviteltiin asioita niin kävi ilmi, että mun papan isopappa (olikohan se näin? Jotain semmost! ;-D) oli lähtenyt täältä Suomesta USAaan kuten moni muukin suomalainen siihen aikaan, ja jäi sitten sille tielleen. Amy tuli miehensä kanssa sitten moikkaamaan meitä tänne Suomeen saakka! Heillä oli hauska mustavalkoinen valokuvakin mukanaan New Yorkissa sijaitsevasta hautaustoimistosta, jonka ikkunassa luki selvällä suomen kiellellä Hautaantoimisto Watia.

Niin, olin siis selittämässä tästä uudesta tuttavuudesta joka lisäs mut kaveriks, mut tulipa vähän pohjaa aiheelle! ;-D Tää uus tuttavuus ja samalla siis mun sukulainen on nimeltään Tanya Watia. Hän on Amyn serkku, eli heidän isänsä ovat veljeksiä keskenään. Tanyan isä meni naimisiin Japanin Tokushimasta kotoisin olevan naisen kanssa, ja heille syntyi sitten Tanya, joka on puoliksi japanilainen ja toiselta puolelta tulee sitten amerikkalaista ja suomalaista verta. :-)

Tanya on myös käynyt Helsingissä useita kertoja lyhyillä työmatkoilla ja on kertonut suomalaisista sukujuuristaan, mutta suomalaiset ovat ihmetelleet hänen erikoista sukunimeään. Hän kysyikin minulta onko sukunimi ihan puhtaasti suomalainen. Hänen japanilaisten sukujuuriensa vuoksi monet ovat luulleet että Watia on japanilainen nimi. Samoin on käynyt useasti myös minulle! ;-D Selitin siis hänelle mistä meidän juuremme tulevat.


Näytä suurempi kartta

Vatia on pieni paikka Laukaassa Vatianjärven rannalla, n. 30km Jyväskylästä pohjoiseen. Sukunimemme kirjoitettiin siis aikaisemmin yksöisveellä, mutta useita sukupolvia sitten se alettiin kirjoittaa kaksoisveellä. Paikalla sijaitsi myös Vatian tila, mutta legenda kertoo että esi-isämme hävisivät koko tilan pokerissa... Ei ihmekään että oon niin huono uhkapeleissä! ;-)

Vaikka hän kovin innoissaan tuntui olevan näistä suomalaisista sukujuuristaan ja kertomastani tarinasta, ei se oikein taida vetää vertoja hänen japanilaiselle suvulleen. Kylmän viileästi hän osasi kertoa että hänen japanilaiset esi-isänsä ovat kuuluneet samuraiperheeseen... ^^; On siinä kontrastia kerrakseen.





Kerroin Tanyalle että olen lähdössä keväällä Kiotoon tekemään työharjoittelua, jolloin hän ilmoitti että kantsii käydä moikkaamassa hänen äitiään ja muuta sukua Tokushimassa. Tokushima sijaitsee Shikokun saarella n. 2,5h bussimatkan päässä Kiotosta, joten mikäs siinä! Shikokulla en oo koskaan käynyt ja jos sinne pääsis sukulaisia moikkaamaan niin oishan se aika jännä! ;-D Täytyy kyl tosiaan ottaa asiakseen. Tanya sanoi ottavansa yhteyttä äitiinsä jotta tämä voisi valmistautua tulooni... :-D Aika jees!


MISIA ~ Aitakute ima


3 kommenttia:

  • 4. tammikuuta 2010 klo 3.26 , OpenID deggis kirjoitti...

    Uh, upeita sattumia kyllä tommoset juurien löytämiset :) Mee ihmeessä sinne Tokushimaan keväällä.

    Omista yhtään etäisemmistä juurista en paljoa tiedä. Harmi kun mut kirottiin vähän yleisemmällä nimellä, pitäisi itse olla kai vähän aktiivisempi jos haluais vastaavia löytää.

    Hillitön sattuma kyllä sulla löytää japseista sukua :)

     
  • 4. tammikuuta 2010 klo 10.49 , Blogger Lotta "lottimus" Watia kirjoitti...

    Joo, hauska juttu kyl! ;-D Silloin kun Amy kävi Suomessa (oltiin sillon lukiossa, oisko joku 5 vuotta sitten tms.?) hän mainitsi jotain japanilaisista sukuyhteyksistä, mutta enpä sitä enää sit myöhemmin muistanut. Kivoja nää Facebookit sun muut, on tää yhteydenotto toiselle puolelle maailmaa helpottunut huomattavasti! :-)

     
  • 6. tammikuuta 2010 klo 21.45 , OpenID deggis kirjoitti...

    Hahaa! Tästä innostuksissani otin yhteyttä vihdoin kummitätiini (ei ihan niin eksoottista), jota en ole nähnyt aikoihin. Sillä oli onneksi naamakirjassa se harvinaisempi nimi. Sanoi asuneensa 5 vuotta ensin Ruotsissa ja nyt 11 vuotta Englannissa, menee hetki lypsää kuulumiset siis :-)

     

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu